Miten jostain näin arvokkaasta voi saada näin vähän rahaa, ihmetteli Kaisa Korhonen – Opettaja käytti vuosia vapaa-aikansa biisien kirjoittamiseen, ja lopulta se kannatti

Biisinkirjoittaja Kaisa Korhonen lojuu studion sohvalla ja säveltää ja sanoittaa Suomen suurimmille artisteille kappaleita, joissa tuuli puhaltaa.

Kaisa Korhonen on ollut mukana kirjoittamassa kappaleita muun muassa Elastiselle, Erika Vikmanille ja Antti Tuiskulle.

24.6. 2:00 | Päivitetty 27.6. 10:37

Haastattelupäivän aamuna Kaisa Korhonen vei paimenkoiransa äitinsä luokse hoitoon. Koiraa pitäisi rapsuttaa, sillä se tarvitsee paljon rakkautta, hän ohjeisti.

Sitten hän kirjoitti sen muistiin.

Tarvii paljon rakkautta. Klo 8:56.

Puhelimen muistiinpanoissa on televisiosarjoista, kirjoista ja keskusteluista poimittuja yksittäisiä virkkeitä ja sanoja.

Tää kaupunki rikkoo mun sydämen.

Mä oon tottunut monimutkaiseen.

”Sitten täällä on muistiinpanoja, joista on tullut jo biisejä”, Kaisa Korhonen sanoo siirtolapuutarhamökissään Kumpulassa.

Korhonen puhuu idealistastaan, jota hän selaa säveltäessään ja sanoittaessaan kappaleita Suomen suurimmille artisteille. Muistiinpanoista biisien nimiksi ovat päätyneet ainakin Elastisen Sua seuraa aurinko ja Mega-Ertsin Vihasenakin ihana.

Suuri yleisö ei vielä tunnista Kaisa Korhosen nimeä tai sekoittaa tämän vuonna 1941 syntyneeseen kaimaan, teatteriohjaaja, näyttelijä, laulaja ja dramaturgi Kaisa Korhoseen, joka oli poliittisen laululiikkeen kantavia hahmoja. Nuorempi Korhonen on kuitenkin noussut hiljalleen tämän hetken suomalaisten biisinkirjoittajien kärkijoukkoon. Hän on ollut mukana tekemässä kappaleita esimerkiksi Erika Vikmanille, Stigille ja Maija Vilkkumaalle.

Viikko sitten ilmestyi Antti Tuiskun ja Bessin deittimaailmaa vauhdikkaasti parodioiva Grindr Mayhem. Nytkyttävää house-biittiä hyödyntävän kappaleen ovat kirjoittaneet laulajien lisäksi Korhonen, biisinkirjoittaja Kalle Lindroth ja tuottaja Jurek.

Myös maaliskuussa Tuiskulta ilmestynyt Koti on Korhosen käsialaa. Sekin on tehty samalla ydinporukalla, tosin ilman Bessiä.

Koti on tyypillistä Kaisa Korhosta: klassinen, suurten tunteiden ja isojen sovitusten pop-kappale, jossa rakkaus kestää kaikki vastoinkäymiset. Lisäksi siinä lauletaan tuulesta.

”Haluan tunkea tuulen joka biisiin”, Korhonen sanoo.

Sun rakkaus on mun seinät / Ne kestää kaikki tuulet, joo, Antti Tuiskun kappaleessa lauletaan.

Sitten on Nelli Matulan Tulevaisuuteen (Tää on sun aika nojata tuuleen) ja Tittan Elämä on nyt (Se on tuuli, joka tarttuu hiuksiin).

Elämä on nyt komeilee kultakehyksissä siirtolapuutarhamökin seinällä Erika Vikmanin Syntisten pöydän ja Maija Vilkkumaan Viimeisen elämän vieressä. Kullanväriset kehykset kertovat, että kappaletta on kuunneltu suoratoistopalveluissa yli kaksi miljoonaa kertaa. Tosin virallisen näköisiä palkintoja ei erikseen myönnetä, vaan levy-yhtiöt teettävät niitä tekijöille itse.

Kun Kaisa Korhonen osallistuu biisinkirjoitussessioon, hän useimmiten rellottaa sohvalla. Niin usein, että siitä on tullut hänen tavaramerkkinsä. Joskus myös paimenkoira Pitko lähtee sessioihin mukaan.

Sessio tarkoittaa muutaman tunnin tapaamista, jonka tarkoituksena on kirjoittaa raakaversio yhdestä kappaleesta. Session aikana pitäisi valmistua ainakin kertosäe ja ensimmäinen säkeistö.

Osallistujien välinen työnjako ei ole tarkka. Sessioihin osallistuu melodioita ja sanoituksia tekevän biisinkirjoittajan lisäksi tuottaja ja usein myös artisti, jolle kappaletta tehdään. Jos artisti pitää lopputuloksesta, hän voi varata kappaleen itselleen. Joskus vasta valmiille kappaleelle etsitään esittäjää.

Isoimmat artistit saattavat järjestää päiviä tai viikkoja kestäviä biisileirejä, jonne tekijät vetäytyvät viettämään aikaa yhdessä ja joilla biisejä tehdään eri ryhmissä.

Kaisa Korhonen kirjoittaa kappaleita yleensä ryhmätyönä esimerkiksi tuottajan ja artistin kanssa. Sessiot järjestetään useimmiten studiolla, jossa Korhosella on tapana rellottaa sohvalla.

Vaikka Korhonen kirjoittaa kappaleita muiden esitettäväksi ja usein myös muiden ideoista, hän uskoo, että tekijöiden on uskottava siihen, mitä kappale väittää. Ainakin silloin, jos haluaa, että kappale koskettaa kuulijoita.

”Kun on rehellinen ja kirjoittaa aidoista tunteista, muut ihmiset löytävät sen saman. Ihmiset tuntevat ja pelkäävät samoja asioita.”

Kappaleen idea voi tulla artistilta itseltään tai muilta tekijöiltä. Esimerkiksi Kodin idean keksi Antti Tuisku itse. Hän halusi tehdä kappaleen, joka kertoisi siitä, kuinka kodin tunne rakentuu läheisistä ihmisistä, ei materiasta.

Hän kertoi ideastaan Korhoselle, Lindrothille ja Jurekille marraskuussa Espanjan Torreviejassa, kahden viikon biisinkirjoitusleiriä varten vuokratussa asunnossa. Tuisku itse asuu Espanjassa osan ajasta.

”On ihanaa tehdä kappaleita vakavista ja isoista aiheista, sillä silloin myös keskustelut ovat merkittäviä. Hetket ovat sellaisia, että niissä itsekin oivaltaa asioita”, Korhonen sanoo.

Kaikki osallistujat alkoivat kirjata sanoitusideoitaan yhteiseen Google Docsiin. Jurek tapaili sointuja syntetisaattorilla, Lindroth soitti kitaraa. Korhonen pyöritteli a-osaa samassa asunnossa tiskatessaan astioita. Raakaversio tehtiin yhden illan aikana.

Yhteensä leirin aikana sävellettiin seitsemän kappaletta.

Ensimmäisen toiselle artistille kirjoittamansa kappaleen Kaisa Korhonen sai läpi noin kymmenen vuotta sitten. Silloin 24-vuotias Korhonen opiskeli Helsingin yliopistossa opettajaksi ja teki biisejä niin kuin oli tehnyt lapsuudesta saakka.

Niihin aikoihin Korhonen tutustui musiikkia tekevään Axel Ehnströmiin, joka tunnetaan paremmin Paradise Oskarina, Suomen vuoden 2011 euroviisuedustajana.

Ehnström kannusti Korhosta lähettämään demoja levy-yhtiöille ja antoi kappaleista palautetta.

Samaan aikaan Warnerilla etsittiin kappaleita MTV3:n KIDSing-laulukilpailun voittaneen Jenni Jaakkolan esikoislevylle.

Ajoitus oli oikea. Kun levy-yhtiö kertoi haluavansa Korhosen kappaleen, hän ajatteli, että tästä käynnistyisi musiikintekijän ura. Oma kappale tuntui arvokkaalta ja henkilökohtaiselta aarteelta.

Sitten ei tapahtunut mitään.

Albumin kolmanneksi raidaksi päätynyt Sinä ja vaahteranlehdet ei soinut radiossa tai päätynyt suoratoistohitiksi. Teosto-korvauksia kertyi niin vähän, ettei niitä edes tilitetty, Korhonen muistelee.

Itse sävellys- ja sanoitustyöstä tekijöille ei makseta. Korhonen kertoo ihmetelleensä, miten jostakin itselle arvokkaasta voi saada niin vähän rahaa.

Kaiken lisäksi sovitus oli muuttunut, ja se tuntui demoon kiintyneestä ja musiikkimaailmaan vasta tutustuvasta Korhosesta oudolta.

Muita kappaleita Korhonen ei saanut kaupattua, vaikka kirjoitti niitä koko ajan lisää.

Jouluna 2017 Korhonen sai pikkuveljeltään joululahjaksi siniharmaan täytettävän kirjan, johon saattoi kirjata suuren tavoitteensa. Tai result goalin, kuten kirjassa sanotaan.

Korhonen oli kirjoittanut ja tarjonnut kappaleita vuosia levy-yhtiöille laihoin tuloksin. Tavoitteeksi hän määritteli:

Kuulen oman biisin radiosta.

Sitten hän pilkkoi vuoden päämääränsä pienempiin tavoitteisiin: olisi päästävä hyviin sessioihin, kirjoitettava biisi viikossa ja verkostoiduttava. Sen jälkeen alkoi tapahtua.

Keväällä 2018 Korhonen solmi kustannussopimuksen musiikkikustantaja Elements Musicin kanssa. Siellä Korhosen nimi oli huomattu.

Musiikkikustantaja vastaa kappaleiden oikeuksista ja kauppaa kappaleita artisteille ja levy-yhtiöille. Musiikkikustantaja alkoi järjestää Korhoselle sessioita isompien artistien ja kokeneempien tuottajien kanssa. Korhonen otti kaikki mahdolliset sessiot vastaan ja järjesti niitä myös itse. Päivisin hän työskenteli peruskoulussa opettajana ja töiden jälkeen ajoi studiolle.

Parhaimmillaan sessioita saattoi olla kaikkina arki-iltoina ja viikonloppuisin.

”Olin tosi innostunut. Minusta tuntuu, että elin sellaisessa jatkuvassa adrenaliiniryöpyssä. Iltaisin sessioiden jälkeen mietin jo ideoita seuraaviin.”

Suuresta työmäärästä huolimatta Korhonen sai Teosto-korvauksia samana vuonna vain joitakin satoja euroja. Nekin olivat pääosin kappaleista, jotka oli kirjoitettu ja julkaistu jo vuosia aikaisemmin. Summa olisi riittänyt juuri ja juuri yhden kuukauden vuokraan.

Nyt Korhonen yrittää ottaa rennommin. Itsevarmuutta ja kokemusta on jo niin paljon, että hän uskaltaa mennä sessioihin, vaikka mielessä ei olisi valmiina uusia ideoita. Tavoitteita hän ei enää listaa.

Sitä paitsi radiotavoite on toteutunut monta kertaa. Esimerkiksi Elastisen, Jenni Vartiaisen, Jukka Immosen, Antti Riihimäen ja Korhosen kirjoittama Epäröimättä hetkeekään oli vuoden 2020 soitetuin kotimainen radiokappale. Se soi koko vuoden aikana radiokanavilla reilusti yli 12 000 kertaa.

Siirtolapuutarhamökinkin Korhonen osti. Lisäksi hän on jäämässä töistä virkavapaalle ja keskittymässä täyspäiväisesti musiikkiin.

Korhonen arvioi, että muutamia vuosia sitten joka kymmenes sessioissa kirjoitetuista kappaleista päätyi julkaistavaksi. Nyt julkaistavaksi päätyy kappaleista jo joka kolmas. Vanhatkin, ennen läpimurtoa kirjoitetut biisit kiinnostavat.

”Nyt ne biisit, joista kukaan ei ollut kiinnostunut, menevät hyvin läpi.”

Kaisa Korhonen säveltää ja sanoittaa kappaleita muille artisteille, mutta tekee myös omaa musiikkia Pilven piirtäjät -duossa, jonka hän muodostaa Axel Ehnströmin kanssa.

Oikaisu 25.6. kello 15.38: Jutussa kirjoitettiin alun perin virheellisesti, että Epäröimättä hetkeekään oli vuoden 2020 toiseksi soitetuin radiokappale. Todellisuudessa se oli vuoden soitetuin.

Oikaisu 27.6. kello 10.36: Epäröimättä hetkeekään oli vuoden 2020 soitetuin kotimainen radiokappale. Tuon vuoden soitetuin kappale oli Teoston mukaan The Weekndin Blinding Lights.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat