Mikä oikein on minun musiikkiani, australialainen Nathan Riki Thomson kysyi ja lähti pitkälle tutkimusmatkalle, joka toi hänet lopulta Suomeen

Tutkija, muusikko Nathan Riki Thomson valittiin juuri Sibelius-Akatemian ensimmäiseksi Global Music -koulutusohjelman professoriksi.

Nathan Riki Thomson käy Espoon Karhusaaressa lähes päivittäin ja on säveltänyt siellä musiikkia uusimmille levyilleen. ”Luonnolla ja luonnonäänillä saattaa olla myös yhteyksiä siihen, kuinka soitan kontrabassoa”, sanoo Australiassa kaksikymppiseksi asunut Thomson.

30.6. 2:00 | Päivitetty 30.6. 14:20

Toisessa korvassa sirkuttavat korkeissa lehtipuissa pesivät linnut, ja toisessa korvassa kohisevat autot, joita virtaa Länsiväylällä tauotta.

Espoon Karhusaaren puistonpenkillä istuu professori, tutkija ja muusikko Nathan Riki Thomson.

"Olen huomannut, että luonnonympäristön äänet vetävät minua puoleensa monella tapaa, minne asetun", Australiassa syntynyt ja varttunut, Suomessa perheineen yksitoista vuotta asunut Nathan Riki Thomson sanoo.

"Siksi Karhusaaresta on tullut tärkeä. Kävelen tänne kotoa Tapiolasta melkein joka päivä."

Kontrabasistina ammattiuransa aloittanut Thomson johtaa Sibelius-Akatemian kansainvälistä Global Music -koulutusohjelmaa, ja hänet valittiin juuri ennen juhannusta sen ensimmäiseksi professoriksi – alanaan Global Music and Community Engagement.

Thomson korostaa heti kärkeen, että ohjelmassa ei ole kyse musiikillisista tyyleistä eikä maailmanmusiikista, vaikka nimi Global Music siihen vihjaa. Global Music ei yritä liudentaa tai hävittää eroja vaan korostaa musiikkien monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta.

"Yksi päämääristä on luoda kulttuurien välisiä yhteyksiä sekä lisätä keskustelua ja ymmärrystä. Mutta niin, että jokainen muusikko kehittää omaa ilmaisua, omaa ääntä."

Thomson laskee, että koulutusohjelmassa on opiskelijoita noin 25 kulttuurista. Hän voisi viitata tässä yhteydessä myös siihen kuuluisaan sloganiin, jolla Karhusaaren ja Länsiväylän toisella puolella markkinoitiin aikoinaan puhelimia: ”Connecting People.”

Nathan Riki Thomson johtaa Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmaa, jossa on opiskelijoita noin 25 kulttuurista. "Yksi päämääristä on luoda kulttuurien välisiä yhteyksiä sekä lisätä keskustelua ja ymmärrystä."

Perjantaina viisikymmentä vuotta täyttävä Nathan Riki Thomson on harjoittanut itse tätä yhteyksien luomista sekä muusikkona että myöhemmin omassa musiikissaan – kun ensin sai kiinni identiteetistään.

"Opiskelin huilunsoittoa Brisbanen konservatoriossa ja olin matkalla klassiseksi orkesterimuusikoksi. Mutta pidemmälle päästyäni en tuntenut klassista musiikkia omakseni", Thomson kertoo. Hän on sukujuuriltaan englantilais-skotlantilainen, tosin vanhemmat muuttivat Australian itärannikolle naapurivaltiosta Uudesta-Seelannista.

Thomsonin vieraantumisessa ei ollut kyse klassisesta musiikista sinänsä. Hän vain havahtui siihen, että Australiassa se oli tuontitavaraa ja sellaisena myös rajussa ristiriidassa Australian riistettyjen alkuperäisasukkaiden ja heidän ikivanhan kulttuurinsa kanssa.

Musiikki, maantiede ja maa eivät sopineet yhteen.

"Tämä huomio sai kysymään, että mikä oikein on australialaisena minun musiikkiani ja millaista musiikkia minun pitäisi soittaa."

Thomsonin hämmennystä lievitti perehtyminen uuteen instrumenttiin, kontrabassoon. Se antoi enemmän liikkumavaraa ja avasi oven muun muassa jazziin. Mutta sekään ollut ei yhtään enempää hänen omaansa.

Mutta mikä sitten olisi? Sitä Thomson pohtii yhä matkalla, joka alkoi kaksikymppisenä Australiasta, ensin reppumatkailijana Aasiassa.

Ennen Suomeen asettumista matkan pidempiaikaisia kiintopisteitä olivat Tansania ja Sambia sekä Englanti, jossa Thomson opetti Lontoon kuuluisassa Guildhall School of Music & Dramassa sekä teki ensimmäisen albuminsa Under Ubi's Tree (2008).

Levyn nimessä mainittu puu kasvaa yhä Tansaniassa ja palauttaa Thomsonin mieleen ajat, jolloin hän opiskeli sen lehvästön suojassa wagogo-kansan musiikkia syvemmän luontoyhteyden löytäen.

"Aika hauskaa, että nuo puut muistuttivat sitä", Thomson sanoo katseensa ylös nostaneena. Hän uskoo, että hänen musiikillinen minuutensa heijastaa aina hänen ympäristöään.

Se kuuluu myös Thomsonin uusimmalla levyllä Sonic Poems from an Unknown Land (2021), jonka hän teki hyvän ystävänsä, brasilialaisen muusikon Adriano Adewalen kanssa Karhusaaressa kaksi vuotta sitten – ulkona, luonnossa ja juhannuksena. Levyn äänitykset alkoivat aattoiltana kymmeneltä, loppuivat seuraavana aamuna yhdeksältä.

"Luonto on loputtoman kiinnostava myös kuuntelemisen kannalta”, Thomson sanoo. ”Ehkä rajat ylittävä ja rajaton kuunteleminen luo niitä kolmansia tiloja, joiden avulla voimme kuvitella kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden.”

Kuka?

Nathan Riki Thomson

  • Syntyi 1972 Australiassa, varttui Gold Coastin kaupungissa Brisbanen lähellä.

  • Opiskeli huilua ja kontrabassoa Queensland-konservatoriossa Brisbanessa.

  • Täydensi opintojaan Lontoon Guildhall School of Music & Dramassa 1995.

  • Musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta 2013 ja musiikin tohtori 2021.

  • Asui 1996–1999 Tansaniassa, 1999–2001 Sambiassa ja 2001–2011 Lontoossa, jossa luennoi Guildhall School of Music & Dramassa.

  • Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelman lehtori vuodesta 2014 ja johtaja vuodesta 2020. Nimitettiin juuri sen ensimmäiseksi professoriksi.

  • Neljä omaa albumia, joista uusimmat Resonance (2019) ja Sonic Poems from an Unknown Land (2021).

  • Asunut Suomessa vuodesta 2011.

  • Puoliso ja kolme kouluikäistä lasta.

  • Täyttää 50 vuotta perjantaina 1. heinäkuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat