Jo kolmessa maassa kiertänyt metsä­teollisuutta käsittelevä näyttely saapui Suomeen – ”Ymmärsimme, että suomalaisilla on hyvin romanttinen käsitys metsistä”

Designmuseossa kesän aikana esitettävä Cambio yhdistelee tutkimusta ja taidetta sekä pureutuu suomalaiseen metsäteollisuuteen.

Italialaisen studio Formafantasman perustajat Simone Farresin (vas.) ja Andrea Trimarchi Roomassa vuonna 2019.

1.7. 11:16

”Et voi löytää Euroopasta toista maata, jossa on niin valtava määrä puita”, sanoo Andrea Trimarchi, toinen Designmuseossa nähtävän uuden Cambio-näyttelyn suunnittelijoista.

Metsät ovat tärkeitä suomalaisille. Ne ovat keskeinen osa sekä kulttuuriamme että talouttamme. Ne peittävät suurimman osan maamme pinta-alasta ja kattavat lähes viidenneksen viennistämme.

Italialaisen studion Formafantasman metsäteollisuutta käsittelevä Cambio on monitasoinen projekti, joka perehtyy puunkäyttöön ja sen etiikkaan erilaisista näkökulmista. Siihen kuuluu niin taidetta kuin tutkimustakin.

Nimi Cambio tulee latinan sanasta ”cambium”, joka tarkoittaa muutosta tai vaihtoa. Puiden biologiassa sanalla viitataan kambiaaliseen kerrokseen, joka mahdollistaa puun paksuuskasvun. Samalla se luo esimerkiksi vuosirenkaat, joiden avulla voidaan tarkastella puun ikää.

Trimarchi perusti Formafantasman Simone Farresinin kanssa vuonna 2009. Studio tutkii ekologisia, historiallisia, poliittisia ja sosiaalisia voimia, jotka vaikuttavat nykypäivän muotoilualaan.

Suunnittelija Andrea Trimarchi.

Näyttely on yhdistelmä taidetta ja faktaa. Siellä on muun muassa puuveistoksia, videoita, valokuvia ja luettavia asiakirjoja.

Sinänsä yksinkertaiset teokset herättävät ajatuksia ja kysymyksiä suomalaisille tärkeistä aiheista. Millainen puunkäyttö on eettistä? Kuinka metsiä tulisi hoitaa?

Ensimmäinen asia, jonka näyttelyssä huomaa, on tilassa leijaileva vahva puuntuoksu.

Samalla kävijää muistutetaan metsäteollisuuden ja suomalaisen kulttuurin vahvasta suhteesta. Nykypäiväisen puutaiteen yhteydessä esitetään Eero Järnefeltin vuoden 1893 klassikkomaalaus Raatajat rahan­alaiset, jossa suomalaiset ovat kaskityössä.

Kaskiviljelyksessä metsä hakataan ja kaadetut puut poltetaan. Tällöin niiden tuhka tekee maaperästä hedelmällisen, eikä sen viljelyyn tarvita muuta lannoitetta. Suomessa kaskeamisella on pitkä historia, mutta nykyään se on korvattu tehokkaammilla menetelmillä.

Kaskeaminen on kuitenkin vakiintunut osa suomalaisten käsitystä itsestään metsien keskellä.

”Ymmärsimme työskennellessämme täällä, että suomalaisilla on hyvin romanttinen käsitys metsistä”, Trimarchi sanoo.

Eero Järnefeltin klassikkomaalaus Raatajat rahanalaiset esittää suomalaisia kaskiviljelemässä.

Näyttelyssä Eero Järnefeltin teos Raatajat rahanalaiset on esillä postikorttina. Sitä katsotaan avohakkuumenetelmällä kaadetusta männystä tehtyjen kehysten läpi. Tarkoituksena on ”keskustella metsänkasvatusmenetelmien ja suomalaisten metsäsuhteen muutoksista eri aikoina”.

Suomi on neljäs maa, johon kiertäväksi näyttelyksi kutsuttu Cambio saapuu. Ensimmäisen kerran se nähtiin Lontoon Serpentine-gallerioissa, minkä jälkeen näyttely on toteutettu Italiassa ja Sveitsissä.

Näyttely pureutuu eri maiden metsäteollisuuden yksityiskohtiin ja on joka paikassa erilainen.

Suomessa projekti on toteutettu läheisessä yhteistyössä muotoiluyhtiö Artekin kanssa ja se keskittyy erityisesti suomalaisen metsäteollisuuden historialliseen kehitykseen.

Yleiskuva Cambio-näyttelystä.

Trimarchi kertoo Formafantasman aloittaneen projektin Artekin kanssa tehdyllä tutkimuksella. He tutkivat suomalaisen puunkäytön kehitystä Artekin historian kautta. Kesti hieman yli vuoden ennen kuin itse näyttely alkoi hahmottua kokonaisuudessaan.

”Yhteistyö Artekin kanssa oli fantastinen kokemus. He olivat todella innostuneita taustatutkimuksesta ja jakoivat kanssamme kaiken tietonsa”, Trimarchi sanoo.

Cambio tuo esiin muun muassa yksittäisen Artekin jakkaran kestävyyden. Tai oikeastaan kestävyyden puutteen. Jotta tällainen tuote olisi todella kestävä, sen käyttöiän olisi oltava jopa yhtä pitkä kuin aika, joka puulla kestää kasvaa. Eli noin 120 vuotta.

Lajien synty -teoksia. Oheismateriaali kertoo, mistä puista kirjojen paperi on peräisin. Paperiteollisuudessa tuottavuutta suositaan usein luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.

Samaan tapaan näyttelyssä on esillä lukuisia erilaisia ja erikielisiä painoksia Charles Darwinin klassisesta tieteellisestä teoksesta Lajien synty. Näyttelyssä avataan, mistä eri painoksissa käytetty paperi on peräisin ja miten sen tuotanto on vaikuttanut paikallisiin. Joissain tapauksissa paperi on matkannut yllättävänkin pitkiä matkoja.

Ehkä keskeisin asia näyttelyssä on osoittaa, että metsäteollisuus ja puunkäyttö ovat monitulkintaisia asioita aivan kuten mikä tahansa muukin teollisuuden­ala. Se kannustaa kävijää ajattelemaan aihetta uusista näkökulmista.

Formafantasman teos Peitteen alla (2022) esittelee ilma- ja arkistokuvin Suomen suoalueiden muutoksia 1920-luvulta lähtien. Infrapunakuvassa vahva punainen merkitsee tiheää, kasvavaa kasvillisuutta. Elinvoiman vähetessä väri kuvissa haalistuu.

Näyttely ottaa metsäteollisuuden tarkastelun kautta kantaa myös ilmastokriisiin. Tehtävä on kieltämättä vaikea, mutta Trimarchi uskoo sen olevan juuri siksi myös tärkeä.

Myös Trimarchin omalla alalla on hänen mukaansa paljon parantamisen varaa, erityisesti liittyen siihen, mistä muotoilijat resurssinsa saavat. Cambio-näyttely käsittelee asiaa hieman.

Se on kuitenkin vain pieni osa projektia.

”Olemme keränneet erilaista materiaalia kansalaisille, yrityksille ja suunnittelijoille. Kaikki aiheeseen liittyvä tieto on tärkeää”, Trimarchi sanoo.

Taiteen ja tieteen tasapainoinen yhdistely on hankalaa, mutta Trimarchin mukaan se on nykypäivänä tarpeellista. Hän korostaa taiteen voimaa monimutkaisista ja tärkeistä asioista keskusteltaessa. Samalla aiheet on vain pakko tutkia perinpohjaisesti.

”Sen pitäisi mielestäni olla tehtävämme taiteilijoina ja suunnittelijoina. Uskon, ettemme voi vain jatkaa samalla tavalla kuin aina ennenkin. Siksi tarvitsemme muutoksen niin käytännöissä kuin myös asenteissa. Nyt on sille oikea aika.”

Näyttelyn lisäksi Cambioon kuuluu laajat nettisivut (cambio.website), joilla on runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia, kuten tutkimusartikkeleita, haastatteluja ja videoita.

Formafantasma: Cambio – suomalainen metsä 28.8. saakka Helsingissä Designmuseossa. Avoinna joka päivä kello 11–18.

Artekin huonekalut ja valmistusmenetelmät ovat myös esillä Cambio-näyttelyssä. Alvar Aallon ja puuseppä Otto Korhosen vuonna 1933 patentoima L-jalka on keskeinen suomalainen innovaatio.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat