Ministeri Lintilä puhui pimeää rahaa ottavista roudari-Reiskoista – ”aika törkeää”, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksessa istuva Janne Auvinen

Elinkeinoministeri täsmentää HS:lle, että hänen mainitsemansa esimerkki ”ei kuvannut yleistä mielipidettäni freelancer-kentästä”.

20.6. 16:06 | Päivitetty 20.6. 18:56

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on aiheuttanut mielipahaa tapahtumateollisuuden parissa työskenteleville puhumalla pimeää rahaa ottavista ”roudari-Reiskoista” Pyhtäältä pöydältä -tapahtumassa perjantaina.

”Mä oon sitä mieltä, että me tarvitaan vielä enemmänkin tapahtuma-alan kehittämisen kannalta sitä faktaa, ja esimerkiksi näitten mainitsemieni friikkujen sosiaaliturvan kannalta, ja niin edelleen”, ministeri lausahti ja jatkoi sitten kiistanalaisemmin:

”Sehän on sellainen porukka ollu, älkää kukaan tykätkö huonoo, mut se roudari-Reiska, joka on tehny diilin sen bändin kans, ’joo mä lähden kuus kuukautta sun kans kiertään, anna puolet handuun ja puolet pimeenä!” ministeri sanoi.

Hän jatkoi sanoilla ”mikä on sosiaaliturva ja muu vastaava” viitaten ilmeisesti siihen, että pimeästi työskentelevä ei ole aina ajatellut asian vaikutusta sosiaaliturvaansa.

”Se on vähentyny, kyllä mä sen tiedän, mutta se että saatas koko toi järjestelmä kunnolla toimiin, niin toivottavasti tässä olis semmoinen myönteinen vaikutus”, ministeri jatkoi.

Keskustelun moderoi Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen, joka ei tarttunut ministerin käsitykseen ”roudari-Reiskoista”.

Tilaisuuden lopussa yleisöpuheenvuoron otti Tapahtumateollisuuden hallituksen jäsen ja Hämeenlinnan Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen.

”Me ostetaan pääosa meidän työntekijöistä vuodessa freelance-kentältä ja mä voin rauhoittaa nyt kaikkia kuulijoita ja myöskin tätä raatia täällä, että yksikään ammattimainen roudari-Reiska ei ota koskaan pientäkään osaa työstään pimeänä.”

Auvinen jatkoi aiheesta viikonloppuna avoimessa Facebook-postauksessa ja puhelinhaastattelussa HS:lle. Hän luonnehtii Lintilän sanojen aiheuttaneen jopa ”suoranaista kauhua”.

”Olihan se aika törkeää”, hän kommentoi HS:lle.

”Eihän mitään tuollaista ole ollut keikkarintamallakaan pitkään aikaan. On haitallista, jos edes leikkisästi ajatellaan, että tämä porukka on vähän tämmöistä. Me olemme oikeasti iso teollisuudenala, joka nyt niputettiin pimeästi työskenteleviksi roudari-Reiskoiksi.”

Auvisen mukaan virheellinen käsitys alasta voi selittää myös freelancereiden putoamisen väliin, kun koronatukitoimista päätettiin.

”Tapahtuma-ammattilaiset toimivat aina vastuullisesti ja lainmukaisesti harjoittaessaan elinkeinoaan.”

Toki hän arvioi kaikilla aloilla olevan myös ”rikollisia säätäjiä”, mutta he eivät ole hänen silmissään ammattilaisia.

Niinpä keinona tulee nyt olla faktatietouden lisääminen myös työ- ja elinkeinoministeriössä tapahtuma-alan todellisesta luonteesta, Auvinen arvioi.

Ministeri Lintilä vastasi Helsingin Sanomien kysymyksiin maanantaina iltapäivällä sähköpostitse.

Mistä on syntynyt käsityksenne ”roudari-Reiskoista”, jotka ottavat ”puolet handuun ja puolet pimeänä”?

”Keskustelimme koronan vaikutuksista tapahtuma-alalle. Toin puheenvuorossani esille huoleni kulttuuri- ja tapahtuma-alan tekijöiden sosiaaliturvan riittävyydestä. On yhteinen asia kehittää sitä”, ministeri vastaa.

”Nostin keskustelussa esille yhden kulman, joka on tullut esille kansalaispalautteen muodossa korona-aikaan. Henkilöiden sosiaaliturva oli jäänyt pieneksi, koska palkan lisäksi osa korvauksista oli maksettu muutoin kuin rahapalkkana. On jokaisen henkilön oman sosiaaliturvan kannalta hyvä tiedostaa, että korvaukset määräytyvät palkan mukaan.”

Lintilä lisää, että esimerkki ”ei kuvannut yleistä mielipidettäni freelancer-kentästä”.

Toinen kysymys: onko käsitys ”roudari-Reiskoista” voinut edes alitajuisesti vaikuttaa poliittisiin tukipäätöksiin tapahtumateollisuudelle ja sen piirissä oleville freelancereille?

”Ei ole heijastunut. Koronatuet rakennettiin nopealla aikataululla olemassa olevien rakenteiden päälle. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön puolella luotiin nopeasti muun muassa yksinyrittäjätuki ja mahdollistettiin yrittäjänä toimiville väliaikainen työmarkkinatuki. Opetus- ja kulttuuriministeriön puolella Taike jakoi harkinnanvaraisia avustuksia.”

Lintilän mukaan pian huomattiin, että on joukko henkilöitä, joiden työn luonnetta eivät sosiaaliturva- ja työlainsäädäntö tunnista. Erityisenä ryhmänä nousivat freelancerit, joiden tulot tulevat pienistä puroista ”eikä selkeää palkkapäivää ja työnantajaa ole”, ministeri arvioi.

Hän kertoo, että alan toimijat toivoivat niin sanottua ”Tanskan mallia” freelancereiden tukemiseksi.

”Siihen meillä ei ollut vaadittavaa rekisteriä olemassa.”

Ministeri muistuttaa, että ratkaisuja etsinyt ja kulttuurialan tulevaisuutta pohtinut työryhmä julkisti loppuraporttinsa viime viikolla.

”Siinä kiinnitetään huomiota erityisesti kulttuurialan freelancereiden asemaan.”

Nyt perustetaan työryhmä pohtimaan tämän työryhmän esitystä. Se tehdään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) lupasi viime viikolla.

Avaus on sinänsä kiinnostava, sillä Lintilän johtaman työ- ja elinkeinoministeriön budjetissa on aivan toisenlaiset voimavarat esimerkiksi tapahtumateollisuuden freelancereiden tukemiseen kuin kulttuuribudjetissa.

”Toivonpa totisesti, että näin oikeasti on ja ministerikin käsittelee alaamme sellaisena kuin se oikeasti on”, Janne Auvinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat