Miksi teini tappaa tovereitaan? Tasapainoisessa draamasarjassa sekä tekijät että hahmot yrittävät selvittää kouluampujan psykologiaa

Kanadalaissarja Tumma sielu alkaa tilanteesta, jossa quebeciläinen lukiolaispoika tappanut koulussa kuusi toveriaan ja itsensä.

Kuusiosainen sarja käy läpi kouluampujan mahdollisia motiiveja niin poliisin, psykiatri-kuolinsyytutkijan kuin ampujan läheisten näkökulmasta.

23.6. 2:00 | Päivitetty 26.6. 9:37

Tappajan motiivit mietityttävät aina joukkoampumisten jälkeen. Lehdistö esittelee ampujan taustoja, ja murhapalstoilla spekuloidaan tämän asenteilla. Kaikki tiivistyy kysymykseen ”miksi”.

Kanadalaisessa draamasarjassa Tumma sielu hahmot kysyvät samaa kysymystä. Miksi quebeciläinen lukiolaispoika Jérémy (Zakary Auclair) tuo käsiaseen kouluun, miksi hän tappaa kuusi vertaistaan, miksi hän tappaa itsensä?

Vastausvaihtoehtoja on lukuisia: mielenterveysongelmat, naisviha, kiusatuksi tuleminen, yksinäisyys, videopelit, ihmissuhteen loppuminen. Kuusiosainen sarja käy läpi mahdollisia motiiveja niin poliisin (Martin Dubreuil), psykiatri-kuolinsyytutkijan (Sophie Cadieux) kuin ampujan läheisten näkökulmasta.

Kysymys ”miten” ei sarjaa kiinnosta. Itse väkivaltatapaus jätetään kokonaan näyttämättä. Tumma sielu alkaa ampumisten jälkeisestä tilanteesta, kun poliisi etenee koulun sisällä ja kun vanhemmat etsivät lapsiaan rakennuksen ulkopuolella.

Jérémyn vanhempien, Mélanien (Isabelle Blais) ja Lucin (Stéphane Gagnon), kohdalla kauhu kaksinkertaistuu: heidän poikansa on kuollut ja heidän poikansa oli tappaja.

Sophie Cadieux (vas.) näyttelee kuolinsyytutkija Èliane Sirois’ta, ja Isabelle Blais on kouluampujan äiti Mélanie Rivard.

Pitkin sarjaa ampujan läheiset pohtivat omaa osallisuuttaan tapahtuneeseen. Isän päässä välähtää takaumia videopelaamiseen liittyvästä riidasta, sisko (Marine Johnson) muistelee suosittujen klikkinsä suhtautumista veljeensä, ja eno (Michel Laperrière) palaa hetkiin, kun opetti Jérémyn ampumaan.

Kerronta ei kuitenkaan pyri asettamaan syyllisyyden lastia muiden harteille. Se koostaa harkiten palapeliä Jérémyn menneisyydestä.

Maltillisuus määrittää sarjaa muutenkin. Murhetta ei käytetä tilaisuutena testailla näyttelijöiden skaalaa eikä syynä ympätä juoneen väkivaltaisia yhteenottoja. Jännitettä riittää ilmankin.

Tumma sielu sai tekijöidensä Patrick Lowen ja Annabelle Poissonin mukaan alkunsa vuoden 2017 moskeija-ampumisista Quebecissä, jossa tappaja surmasi kuusi ihmistä. Kirjoittajat kiinnostuivat teemasta, kun heille selvisi, että ampujalla oli kaksoisveli.

Tekijät porautuvatkin nimenomaan hahmojen psykologiaan. Etenkin murheen kanssa kamppailevasta äidistä nähdään useita lähikuvia, jotka ikään kuin korostavat sitä, että tarina sijoittuu henkilöiden päiden sisälle.

Pehmeä intiimiys leimaa koko kerrontaa ja korostaa ihmissuhdetasoa. Pätevästä ohjauksesta vastaa Sophie Deraspe, kehutun Antigone-elokuvan (2019) tekijä.

Myös syitä ampumisen haetaan ensisijaisesti tekijän pään sisältä. Sarjassa viitataankin Peter Langmanin tekemään kouluampujien jaotteluun: traumatisoituneet, psykoottiset ja psykopaatit.

Kouluampumisia on kuitenkin lähestytty myös toisenlaisesta näkökulmasta. Michael Mooren Oscar-voittajadokumentti Bowling for Columbine (2002) etsi syitä yhdysvaltalaisesta kulttuurista ja löyhistä aselaeista. Elokuvansa alussa dokumentaristi kävelee michiganilaiseen pankkiin, avaa tilin ja saa siitä hyvästä lahjaksi kiväärin.

Kanadalaissarja viittaa aselakeihin vain ohuesti yhdessä kohtauksessaan sekä nostaa esiin naisvihamielisen incel-kulttuurin. Yhteiskunnalliset raamit ovat kuitenkin juuri sitä, pelkät raamit.

Kysymyksen ”miksi” kysyminen kertoo sarjasta paljon. Ampujaa ei ohiteta hirviönä, hulluna tai pahana. Hahmoa käsitellään ihmisenä monimutkaisine motiiveineen.

Fiktiivisessä sarjassa kysymys on helpompi asettaa. Vaikka viimeisessä jaksossa suoraan kameralle kerrotut osuudet hiukan vaivaannuttavatkin, niiden muistutuksella ”vaietkaa heidän nimistään” on pointtinsa. Tässä ei spekuloida todellisen tappajan motiiveilla. Julkisuus voi olla niistä yksi.

Tumma sielu, Yle Areena. (K16)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat