Professori lähti Twitteristä, jota hän pitää yhteis­kunnallisesti tuhoisana: ”Negatiiviset tunteet saavat vallan, eikä järjen­käytöllä ole hirveästi osaa”

Twitter kannustaa professori Janne Seppäsen mukaan kärjistämiseen.

Sosiaalinen media on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnalliseen keskusteluun.

22.6. 14:57

Tampereen yliopiston journalistiikan professori Janne Seppänen sai tiistaina tarpeekseen Twitteristä.

Hän julkaisi viimeisen tviittinsä, jossa hän haukkui Twitterin vaaralliseksi ja keskustelua kärjistäväksi mediaksi. Sitten Seppänen poisti tilinsä.

Seppäsen mukaan päätöksessä oli taustalla sekä henkilökohtaista väsymystä että pidempiaikaista huolta Twitterin kannustamista negatiivisista tunteista.

”Se, miten Twitter kärjistää keskustelukulttuuria, on yhteiskunnallisesti tuhoisaa. Twitterin algoritmin logiikka suosii voimakkaiden tunteiden, ja usein voimakkaan kielteisten tunteiden, ilmaisua”, Seppänen sanoo.

Seppänen painottaa Twitterin kärjistävää vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se on hänen mukaansa kyseisen somealustan vaarallisin ominaisuus.

”Twitterissä asiallinenkin kommentti johonkin pinnalla olevaan poliittiseen kysymykseen kerää hyvin nopeasti kommentointia, joka vie keskustelun ongelmallisesti negatiivisten tunteiden ja kärjistämisen piiriin. Kun negatiiviset tunteet saavat vallan Twitterissä, niin aivot laitetaan narikkaan eikä järjenkäytöllä ole enää hirveästi osaa”, hän sanoo.

Janne Seppänen

Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus myöntää Seppäsen kuvaamat keskustelun ongelmat, mutta näkee Twitterissä muitakin puolia.

”Paljon on neutraalia ja asiapitoistakin keskustelua. Ominaista Twitter-keskusteluille on myös huumorinkäyttö sekä viihteellisyys”, Isotalus sanoo.

Isotaluksen mukaan Twitterille on lisäksi leimallista promoaminen, eli omien tekemisten ja saavutusten mainostaminen tviiteissä.

”Mutta totta on, että jos Twitterissä heittää vahvan kannanoton, niin varmasti saa kuulla erimielisiltä”, hän sanoo.

Vielä vuosikymmen sitten Twitteriin suhtauduttiin nykyistä optimistisemmin. Seppänen kertoo seuranneensa sosiaalisen median nousua maltillisella kiinnostuksella.

”Somessa on paljon hyviä vaikutuksia, joiden avulla voi rakentaa merkityksellisiä asioita omaan elämään ja yhteiskuntaan. Toisaalta on tämä toinen ikävämpi dynamiikka, joka kärjistää ja nostaa tunteet pintaan”, Seppänen sanoo.

”Ajattelen että tunteet ovat hemmetin hyvä voimavara viestinnässä ja kommunikaatiossa, mutta niistä tulee haitallisia, jos ne blokkaavat keskustelua ja analyysiä.”

Isotaluksen mukaan Twitter on tällä hetkellä ainoa yhteiskunnallisen keskustelun reaaliaikainen kanava, jossa tavalliset ihmiset ja päättäjät voivat keskustella toistensa kanssa. Se on hänestä merkittävää.

Twitterin positiivisia puolia ovat Isotaluksen mukaan siihen sisältyvät mahdollisuudet löytää uutta tietoa ja rakentaa verkostoja. Isotaluksella itsellään on yli 7 000 Twitter-seuraajaa.

Seppäsen mukaan elämme mediayhteiskunnassa, jossa sosiaalinen media on itsessään yhteiskuntaa. Hänestä ajatus siitä, että media vaikuttaa yhteiskuntaan ja yhteiskunta mediaan on jo vanhentunut.

”Kärjistän nyt hieman, mutta se mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu, on aivan yhtä todellista kuin se mitä tapahtuu vaikka Eduskunnan suuressa salissa. Politiikan some ei ole politiikan heijastusta, vaan politiikkaa itsessään”, Seppänen sanoo.

”Mitä seuraa politiikan, talouden tai kansalaisyhteiskunnan kannalta, ettei mediaa ja muita yhteiskunnan tasoja voida enää erottaa toisistaan?”

Isotalus ei pidä somen poliittisen merkityksen kasvua sinänsä hyvänä tai huonona asiana – se on vain tätä päivää.

”On toki hyvä, että on nykyään muitakin väyliä poliittiseen keskusteluun kuin perinteinen media.”

Pekka Isotalus

Vaikka hän ei enää olekaan Twitterissä, uskoo Janne Seppänen, että se on mahdollista korjata.

”Jos se jotenkin saadaan suosimaan argumentissa pysyvää keskustelua öyhötyskanavan tarjoamisen sijaan, niin ollaan menossa parempaan suuntaan”, hän sanoo, mutta lisää, ettei ole pätevä tarjoamaan teknisiä ehdotuksia nettisivun muuttamiseksi.

Seppänen muistuttaa, että somefirmoilla on omat intressinsä negatiivisen ja kärjistävän keskustelukulttuurin säilyttämiseen. Negatiiviset tunteet tuottavat pöhinää, mikä tuottaa klikkauksia, mikä tuottaa kallisarvoista käyttäjädataa.

Isotaluksen mukaan Twitterin ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua, vaan kaikenlaisia keinoja tarvitaan. Myös käyttäjien olisi syytä pohtia keskustelutapojaan.

”Alustaa käyttävällä yhteisöllä on iso merkitys sen kannalta, millaiseksi keskustelukulttuuri muuttuu”, kertoo Isotalus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat