Kun kapellimestari Valeri Gergijev ei suostunut tuomitsemaan Ukrainan sotaa, oli vuosikymmenien yhteistyö pakko lopettaa – Näin Mikkelin musiikkijuhlat sai pikavauhtia tilalle huippukorvaajat

Mikkelin musiikkijuhlat etsii nyt uutta taiteellista johtajaa – kääntyvätkö katseet Mikkelissä kaksi loppuunmyytyä konserttia johtavaan Santtu-Matias Rouvaliin?

Mikkelin musiikkijuhlien hallituksen uusi puheenjohtaja Markus Tykkyläinen ja festivaalijohtaja Teemu Laasanen hymyilevät jo odottaessaan huippuvierailua Lontoosta, mutta taustalla on surutyö ukrainalaisten siviilien hädän johdosta ja 30-vuotisen venäläisyhteistyön päättymisestä.

5.7. 16:00

Mikkeli.

Tämä tapahtui yhtä nopeasti kuin suomalaisten Nato-kannan muutos.

24. helmikuuta alkoi Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan. Mikkelin musiikkijuhlien hallitus kokoontui samana päivänä kriisikokoukseen. Pitäisikö monikymmenvuotinen yhteistyö Pietarin Mariinski-teatterin ja sen pääjohtajan Valeri Gergijevin kanssa lopettaa?

Ensin kysyttiin kanta hyökkäykseen. Mariinski vastasi, että oopperatalo ei kommentoi. Gergijev julkaisi Instagramissa lyhyen videoviestin, jossa hän toivoi rauhaa ottamatta kantaa hyökkäykseen.

Samaan aikaan Venäjä pommitti jo täyttä päätä siviilikohteita.

Päätettiin, että vastaus ei riittänyt.

Helmi-maaliskuun vaihteessa esimerkiksi Gergijevin läntinen manageri, Münchenin filharmonikot ja 1. maaliskuuta myös Mikkelin musiikkijuhlat katkaisi yhteistyön johtajansa kanssa.

Mutta suurin yllätys oli Mikkelin musiikkijuhlien osalta oikeastaan vasta edessä.

Mikään sopimus ei nimittäin vaatinut maksamaan Mariinskille peruutetuista esityksistä. Mikkelissä oli siis yhä varaa ulkomaiseen tähtivierailuun.

Mikkelin musiikkijuhlien festivaalijohtaja Teemu Laasanen.

Festivaalijohtajaksi Mikkelin musiikkiopiston pianonsoiton lehtorin tehtävistä noussut Teemu Laasanen ryhtyi soittamaan ulkomaisille orkestereille, joilla on suomalainen ylikapellimestari. Niitähän riittää Lontoosta Pariisiin.

Esa-Pekka Salosen seuraajana maineikkaan lontoolaisen Philharmonia Orchestran ylikapellimestarina aloittanut Santtu-Matias Rouvali kiinnostui heti.

”Hän mietti kymmenen sekuntia ja sanoi, että hän tulee, jos saatte Philharmonia Orchestran Mikkeliin.”

Asiaa saattoi auttaa se, että viime kesänä Gergijev johti kolme konserttia ja antoi pietarilaisorkesterinsa neljänneksi illaksi juuri Rouvalin johdettavaksi. Festivaali ja sen ihmiset olivat tulleet tutuiksi.

Kun ylikapellimestari oli valmis, myös kiertuetuloista pitkälti elävä Philharmonia Orchestra kiinnostui. Heillä oli tosin aikaa vain kahteen iltaan ja kahteen ohjelmistoon.

Santtu-Matias Rouvali Heinävedellä vuonna 2019.

Ongelmana oli budjetti. Gergijev toi mahtivoimansa tutunkauppaa juna- ja autokyydeillä Pietarista. Lontoolaiset eivät lennä Suomeen samalla rahalla, ja budjetti nousi väkisin satatuhatta euroa noin 450 000 euroon.

”Otimme melkoisen etunojan ja saimme alustavan lupauksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, että jos hakemus tulee viikossa, he voivat ehtiä käsitellä vierailutukea toukokuun kokouksessaan”, Laasanen kertoo.

Ja niin Lontoon huippuorkesteri debytoi Mikkelissä keskiviikkona ja torstaina. Molemmat konsertit on loppuunmyyty.

Valeri Gergijev vihki viikatteella Mikkelin musiikkijuhlien hallituksen nykyisen varapuheenjohtajan Jari Hokkasen ”Savusaunaritarien veljeskuntaan” kesällä 2019. Savusaunarituaalit kuuluivat vuosikymmeniä festivaalihenkeen.

Kevein mielin muutosta ei tehty.

Suurin suru kohdistuu ukrainalaisten hätään, mutta savolaista surutyötä aiheuttaa toki sekin, että 30 vuoden ajan Mikkeli nojasi Gergijeviin.

”Viime kesä oli minulle ensimmäinen musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtajana, mutta aistin, että se oli luontevaa jatkumoa 30 vuodelle. Hän tuli Mikkeliin kuin kotiinsa”, juhlien hallituksen uusi puheenjohtaja ja Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo.

Yhteistyö alkoi, kun HS:n musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimo tutustutti uuden ystävänsä Gergijevin Mikkeliin ja tämä totesi, että paikka sopisi Pietarin Mariinski-teatterin (neuvostoaikaan Kirovin ooppera) kesäfestivaalille.

Gergijev ei hylännyt savolaisia vaikka hänestä tuli nopeasti supertähti ja sittemmin myös London Symphony Orchestran ja Münchenin filharmonikkojen ylikapellimestari.

Mikkeliin hän toi huippuja, joita ei olisi Savossa muuten nähty: Lang Lang, Dmitri Hvorostovski, Leonidas Kavakos, Anna Netrebko, äskettäin menehtynyt georgialaispianisti Aleksandr Toradze ja kymmeniä muita.

Se kaikki on nyt ohi.

Osseetti Valeri Gergijev ja georgialainen Aleksandr Toradze pysyivät ystävinä myös Georgian sodan jälkeen. Putinista he olivat eri mieltä. Kuva Mikkelin musiikkijuhlien perinteisestä jalkapallo-ottelusta.

”Kipuilimme kahden teeman välillä”, Tykkyläinen palaa ratkaisun hetkiin.

”Toinen oli se, että Venäjän valtion instituutioiden kanssa alkoi olla vaikea olla missään yhteistyössä. Toinen oli idealistinen ajatus siitä, että musiikin ja kulttuurin olisi hyvä olla aikaan sidotun politiikan yläpuolella ja rakentaa siltoja kansakuntien välillä.”

Kun kävi ilmi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on todellakin tuhoamissota, ei ollut muuta vaihtoehtoa, Tykkyläinen sanoo vakavana.

Hän näyttää Suomessa seurakuntayhteistyön kautta vierailleiden ukrainalaisnuorten kuvia kännykästään. Heistä toinen lähti puolustustaisteluun eikä hänestä ole kuulunut kuukausiin mitään.

Kun Gergijeviin tutustuttiin, Putin ei ollut vielä edes Pietarin apulaiskaupunginjohtaja. Myöhemmin Suomessa Gergijev yritti aina korostaa, että hän kannattaa lähinnä presidentti Putinin kulttuurimyönteisyyttä.

Vuonna 2014 HS sai videolle Pietarissa kuitenkin toisenlaisen Gergijevin, joka pauhasi kuinka ”Ukrainassa on liikaa natsielementtejä”.

Myöhemmin HS kysyi olivatko konsertit Georgian sodan jälkeen ja Syyrian Palmirassa voitonjuhlia vai muistokonsertteja uhreille. Gergijev vakuutti, että kyse oli jälkimmäisestä.

Mutta solistina Syyriassa oli Sergei Roldugin, joka sai myöhemmin mainetta ”Putinin sellistinä” ja ilmeisesti myös rahankierrätyksen välikätenä.

Yhteistyön taustalla oli tietysti kaunis ajatus myös siitä, että kansainvälisen yhteistyön lisääminen saa rauhanomaiset suhteet varmemmalle pohjalle, Markus Tykkyläinen muistuttaa.

”Tämä arvopohjaltaan kannatettava ajatus on ohjannut minua ja hyvin monia länsimaisia yksilöitä ja organisaatioita, mutta tänä päivänä se kuulostaa naiivilta.”

Mutta olisiko yhteistyö pitänyt katkaista jo aikaisemmin Münchenissä, New Yorkissa ja muissa Gergijevin konserttipaikoissa, kuten Mikkelissä?

”Olisin toiminut samalla tavalla kuin edeltäjäni niillä tiedoilla, jotka silloin olivat käytettävissä.”

Musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtajan edeltäjä on Savon pitkäaikainen lehtikeisari Jukka Tikka.

Hänen yhtiönsä vaurastui aikoinaan, kun St Michel Printin kautta painettiin myös amerikkalaiset Venäjälle vietävät Raamatut. Osa rahoista meni musiikkijuhlien tukemiseen.

Sittemmin Tikan yhtiö myi lehtensä Keskisuomalaiselle ja tänä keväänä hän jätti myös Mikkelin musiikkijuhlien hallituksen ikä- ja terveyssyistä äänestettyään ensin Gergijev-yhteistyön katkaisemisen puolesta.

”Päällimmäiset muistot ovat hyvät ikimuistoiset tapahtumat ja pysyvä ystävyys, vaikka taloudellisesti oli usein vaikeata ja lopulta ainoa oikea ratkaisu oli katkaista yhteistyö”, hän kertoo.

Muuttuiko Gergijev vuosikymmenten mittaan?

”Kyllä se putinilaisuus lisääntyi, vaikka kun varsin hyvin hänet tunnen, en tunnista häntä verenhimoisena tai yltiöpäisenä nationalistina”, Tikka sanoo.

”Siinäkin mielessä yllätti, ettei hän halunnut kritisoida hyökkäystä.”

Jukka Tikka oli Mikkelin musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja vuosikymmenten ajan. Hän jätti hallituksen tänä keväänä puollettuaan ensin Gergijev-yhteistyön lopettamista.

Gergijevillä on tietysti paljon menetettävää varsinkin nyt, kun hyökkäyksestä puhumisesta tietyin termein voi Venäjällä saada uuden lainsäädännön myötä 15 vuotta vankeutta.

Viimeistään Navalnyin säätiön paljastusten johdosta – ja todennäköisesti jo aiemmin – viranomaisilla lienee myös todisteita, joiden nojalla Gergijev heitetään vankilaan heti, jos hän pullikoi. Säätiö nimittäin paljasti huhtikuussa, että Gergijev ei ilmeisesti ole ilmoittanut viranomaisille esimerkiksi ulkomaisia omistuksiaan tavalla, jota venäläisiltä teatterinjohtajilta edellytetään. Väitteitä esitettiin myös hyväntekeväisyyteen perustetun säätiön luottokortin väärinkäytöstä.

Mutta toistaiseksi kapellimestarilla on Venäjällä leveät oltavat. Eikä häntä ja hänen läheisiään pommiteta päivittäin kuten ukrainalaisia.

Lue lisää: Aleksei Navalnyin järjestö: Kapellimestari Valeri Gergijev käyttää Mariinski-teatterille ja hyväntekeväisyyteen tarkoitettuja varoja ylelliseen elämään ja miljoona­kiinteistöihin

”Realiteetit lienevät, että Gergijevin pelivarat ovat olleet rajoitetut. Mutta oli kohtuullista pyytää häntä tuomitsemaan hyökkäys, vaikka realiteetit tiedetään. Inhimillinen tragedia painaa vaakakupissa niin paljon”, Tikka arvioi.

Hän ei ole ollut yhteydessä Gergijeviin suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. Jos tiet vielä kohtaavat, mitä hän haluaisi kysyä?

”Voisin kysyä mitä mieltä hän rehellisesti on tapahtuneesta. Ja aikooko hän vielä yrittää integroitua läntiseen musiikkimaailmaan. Ja mitä hän olettaa sen edellyttävän.”

Lue lisää: Gergijev ja Putin – vallan vaikea liitto (vuodelta 2014)

Lue lisää: Putinin sellisti sijoitti Panaman papereissa paljastuneen omaisuutensa palatsiin – HS vieraili paikalla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat