Sveitsin toiminta toisessa maailmansodassa ei ollut niin puhtoista kuin annettiin ymmärtää – Rauhan hinta -sarja kuvittaa kolmen porvarisnuoren elämää Sveitsissä 1945

Historiantutkimus on osoittanut, että rauhalla ja puolueettomuudella oli hintansa Sveitsissäkin.

Opettajaksi valmistunut ja juuri avioitunut sveitsiläinen Klara (Annina Walt) aloittaa sodan päätyttyä vapaaehtoistyön juutalaisten nuorukaisten vastaanottokeskuksessa. Suhde keskitysleiriltä selviytyneeseen Herscheliin (Jan Hrynkiewicz) saattaa ylittää ammatilliset rajat.

4.7. 2:00 | Päivitetty 4.7. 10:23

Sveitsi ja sveitsiläiset ovat vaalineet satoja vuosia mielikuvaa puolueettomuudesta ja nuhteettomuudesta, joista maa ei antanut periksi edes toisessa maailmansodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Mutta 1990-luvun lopulla mielikuva sai kurjan tahran, ellei tahriintunut kokonaan.

Paljastui muun muassa, että osa pankeista oli ollut sotaa pitkittäneitä Natsi-Saksan rahanpesuloita eivätkä olleet oikeasti kadottaneet kymmenientuhansien juutalaisten tilitietoja. Puhumattakaan tiukasta, sydämettömäksi luonnehditusta pakolaispolitiikasta.

Sveitsin valtion tilaaman, historiantutkijoiden perusteellisen raportin mukaan sodan viiden viimeisen vuoden aikana maan raja-asemilta käännytettiin ainakin 20 000 juutalaista.

Sveitsiläisessä draamasarjassa Rauhan hinta (2020) menneisyyden kyseenalaisuuksia kuvitetaan yhden porvarisperheen ja kolmen nuoren avulla tuoreeltaan kesällä 1945, heti sodan loppumisen jälkeen. ”Täällä sota alkaa vasta nyt”, sanoo poliitikko yhdelle nuorista ja tiivistää kuusiosaisen sarjan viidellä sanalla.

Alussa tulevasta ”sodasta” ei tosin ole merkkiä, päinvastoin. Tekstiilitehtaan omistavan rikkaan perheen ainoa lapsi, opettajaksi valmistunut Klara (Annina Walt) on menossa avioon Johannin (Max Hubacher) kanssa, joka tunnistaa liitossa myös käytännöllisen puolen.

Tehtaalla jo työskentelevänä hänestä saattaa tulla sen johtaja – kunhan hänen appensa, itsensä aikoinaan myös tehtaan johtajaksi nainut Alfred (Urs Bosshardt) jää eläkkeelle.

Tekstiilitehtailijan tyttären nainut sveitsiläinen Johann (Max Hubacher, kesk.) haluaa uudistaa tehtaan tuotevalikoimaa palkkaamalla kehittelyyn erkoisjärjestelyin saksalaisen kemistin. Appiukko Alfred (Urs Bosshardt, vas.) on vastahakoinen mutta antaa periksi.

Naisen paikkahan ei ole tehtaan johdossa, vaikka hän olisi pätevä ja koulutettu. Ei ollut Klaran äidillä eikä ole Klaralla, jonka osa on olla ymmärtävä, hellä hoivaaja ja työskennellä keskitysleireiltä selviytyneiden juutalaisten nuorukaisten vastaanottokeskuksessa.

Sen moninaisista tapahtumista kehkeytyy Rauhan hinnan keskeinen melodramaattinen juonne, jonka tarkoitus lienee korostaa virallisen Sveitsin suhdetta juutalaisiin sodan uhreihin käytännön tasolla.

Sodan aikana rajavartijana viisi vuotta työskennellyt Egon (Dimitri Stapfer) yrittää hyvittää tekojaan jäljittämällä Sveitsissä piilottelevia natseja, mutta pian huomaa että hänen ei kannata olla uudessa pestissään liian perusteellinen.

Petra Volpen kirjoittaman ja laajaan taustatyöhön perustuvan sarjan kiinnostavin hahmo on Johannin isoveli, ristiriitaisten tunteiden Egon (Dimitri Stapfer). Hän oli sodan aikana rajavartija ja yrittää hyvittää tekojaan jäljittämällä Sveitsin piiloutuneita natseja. Mutta samalla hän on katkera etuoikeutetun pikkuveljensä elämästä.

Egonin toimet käynnistävät Rauhan hinnan toisen keskeisen, suvun pasmat pahasti sekoittavan juonteen, joka perustelee sarjan origamimaista tunnuskuvaa. Siinä rauhankyyhky taitellaan setelistä, ja sen nokkaansa nappaama oliivipuunoksa hohtaa kuin kultaisena.

Rauhan hinta, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena. (K12)

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat