Marika Mäkelän puupohjille maalatut teokset lumoavat ensi silmäyksellä

Galerie Forsblomin täyttävässä näyttelyssä on esillä 40 maalausta, kaikki viimeisten kolmen vuoden aikana valmistuneita.

Marika Mäkelä: Bedtime Stories III – Odalisque, 2021–22. Sekatekniikka puulle.

6.7. 12:21

Maalaustaide

Marika Mäkelä: Nektariini ja sappi – prosessivetoisia arvoituksia 14.8. saakka Galerie Forsblomissa, Yrjönkatu 22. Ti–pe 11–17, la 12–16. Suljettu 16.7.–1.8.

Marika Mäkelän (s. 1947) näyttely lumoaa ensi silmäyksellä. Maalausten kuin trooppisilta hedelmiltä perityt värit, yönmustina kimaltelevat pinnat sekä moniselitteiset, toisiinsa kietoutuvat muodot houkuttelevat pysähtymään. Monin tavoin nautinnollinen katsomiskokemus herättää kuitenkin myös kysymyksiä: mitä näen, kun katson Mäkelän maalauksia?

Laajassa, koko gallerian täyttävässä näyttelyssä on esillä 40 maalausta, kaikki viimeisten kolmen vuoden aikana valmistuneita. Lähempi tarkastelu kertoo, että ne on kaikki maalattu puupohjille, jotka Mäkelä on ensin kaivertanut karheiksi.

Epätasaisen puupinnan päällä on tiheä pienten maalihelmien muodostama verkosto, jonka avulla hän saa aikaan sekä syviä tilallisia kerrostumia että koristeellisia pintavaikutelmia. Kaikki maalauksissa näkyvä viestii hitaasta ajasta, pitkistä teosten parissa vietetyistä päivistä.

Marika Mäkelä: Countryside Diaries of Summer – Green I, 2020–21.

Koristeellisuus on modernin maalaustaiteen yhteydessä käytettynä usein haukkumasana, mutta Mäkelä on kääntänyt asian edukseen. Koristeellisuus on luonteva osa sekä hänen ilmaisuaan että hänen teostensa sisältöä.

Mäkelä on kuvannut maalauksiaan henkisiksi matkoiksi, joissa hän antautuu intuitiivisten prosessien vietäväksi. Maalatessaan hän suhtautuu itseensä enemmän instrumenttina kuin itseään ilmaisevana subjektina.

Ajatusta tukevat uudet maalaukset, jotka Mäkelä on maalannut osin Suomen työhuoneessaan, osin Espanjassa. Niiden väreissä ja muodoissa voi erottaa työympäristön antamat impulssit, pohjoisen kalpean valon ja sen vastakohtana etelän ikivihreän kasvillisuuden.

Marika Mäkelä: Countryside Diaries of Summer – Small Pink I, 2020–21.

Todellisen maiseman ohella taiteilija työskentelee aina myös kulttuurin ja aistillisuuden maisemassa.

Mäkelä on pitkään ammentanut aineksia etenkin länsimaisen taiteen ulkopuolelta, esimerkiksi intialaisista miniatyyreista, afrikkalaisista veistoksista ja Australian aboriginaaleilta. Kaikki tämä on läsnä myös hänen uusissa teoksissaan, mutta ei osoittelevina viittauksina, vaan kypsäksi ja omaperäiseksi synteesiksi sulautuneena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat