Haminan mursu on kuollut.
Keskiviikkoaamun otsikoiden arvokkuus noudatti vakiintunutta tapaa kertoa merkittävän kulttuurihenkilön poismenosta. Vain mustavalkokuva puuttui.
Mursun nekrologi koostui asiantuntijahaastatteluista, spekulaatiosta, analyyseista. Keskustelu kääntyi sisäänpäin ja marinoitui henkevällä puheella: mitä mursu kertoo meistä ihmisinä? Entä ajastamme? Itämeren tilasta, eläinoikeuskysymyksistä, suhteestamme maahanmuuttoon?