Olavinlinnassa voi kuulla nyt myös barokkioopperaa: kroatialaiset vierailijat toivat oopperajuhlille hienosti laulettua Händeliä

Vaikka Olavinlinna ei ole akustiikaltaan ihanteellinen paikka barokkioopperalle, kroatialaisseurue teki Julius Caesarista nautittavan tulkinnan.

Videoprojisoinnit tuovat väriä Marin Blaževićin ohjaukseen Händelin Julius Caesar -oopperasta. Tulkinnan loppupuolella solistit palaavat teoksen alkuasetelmiin, joissa oopperalaulajat käyvät teosta läpi kuin harjoitustilanteessa.

27.7. 13:28

Georg Friedrich Händelin ooppera Julius Caesar Savonlinnan oopperajuhlilla.

Savonlinna

Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisen johtajan Ville Matvejeffin ensimmäisen ohjelman toteutus viivästyi parilla vuodella koronaviruspandemian vuoksi, mutta tänä kesänä festivaali on viimein päästy järjestämään. Ensimmäisen kesän vierailevaksi oopperaseurueeksi Matvejeff toi Kroatian kansallisteatterin Rijekasta, jossa hän itsekin työskenteli päävierailijana ennen Savonlinnan-pestiään.

Kroatialaisseurue aloitti Georg Friedrich Händelin Giulio Cesare in Egittolla eli Julius Caesarilla, josta tuli näin ensimmäinen Savonlinnan oopperajuhlien Olavinlinnassa esittämä barokkiooppera. Tämä osoittaa uuden taiteellisen johtajan kiitettävää uudistushalua, josta toisena esimerkkinä on ensi vuonna esitettävä Viulunsoittaja katolla -musikaali. Se varmasti tulee sopimaan hienosti Olavinlinnan suurelle näyttämölle, jossa sitä vastoin barokkiooppera ei ole aivan täysin kotonaan.

Soinnillisesti barokkiohjelmisto nojaa suuria romanttisia teoksia hienovaraisempiin äänentuottotapoihin, jotka pääsevät parhaiten oikeuksiinsa pienemmissä ja akustisesti levollisemmissa teattereissa.

Kroatialaistuotanto Julius Caesarista kuitenkin solahti hienosti Olavinlinnaan, vaikka näyttämön omaperäinen ominaismuoto varmasti aiheutti melkoista soveltamista ohjauksessa ja lavastuksessa.

Marin Blaževićin ohjaus vaatii katsojalta riittävästi aikaa ja viitseliäisyyttä ennen kuin se lähtee avautumaan, mutta toisaalta jo teoksen musiikillinen kesto – esitysaika on väliaikoineen yli neljä tuntia – antaa siihen mahdollisuuden. Ennen pitkää tarina tempaa mukaansa.

Blažević tuo teokseen nykyteatteriin sijoittuvan metatason: teoksen tapahtumia kehystää oopperaharjoituksiin, tarkemmin sanottuna oopperatuotannon harjoittamisen yhteen tärkeään vaiheeseen eli sitzprobeen sijoittuva kehystarina. Tyypillisesti sitzprobessa teos lauletaan ensimmäistä kertaa läpi, solistien istuessa paikoillaan ja laulaessa omat osuutensa nuoteista.

Niinpä tämä Julius Caesar alkaa sillä, että solistit istuvat lavalle riviin nuottitelineiden eteen ja alkavat laulaa teosta läpi. Siitä laulajien tulkinta etenee kohti epookkia eli 1700-lukulaista estetiikkaa, toki jatkuvasti nykyajan linssien läpi tulkittuna.

Teosmääritelmältään Julius Caesar on opera seria eli ”vakava ooppera”, joka oli barokin ajan oopperan valtamuoto. Hieman myöhemmin suosioon nousi varsinkin opera buffa eli koominen ooppera, jollaisia ovat esimerkiksi Mozartin suosituimmat oopperat.

Blaževićin ohjauksessa on kyllä paljon viihdyttäviä ja humoristisia elementtejä, varsinkin nimiroolin laulavan mezzosopraano Diana Hallerin roolisuorituksessa. Pitkin oopperaa Haller muun muassa kuvittaa näyttämötyöskentelyllään koloratuuri- eli kuviolaulua lukuisilla kekseliäillä tavoilla.

Mezzosopraano Diana Haller laulaa Julius Caesarin roolin.

Diana Haller johti laulajaensemblen hienoihin laulusuorituksiin kautta illan, vaikuttavimpana hän itse Caesarin roolissa, mutta komeasti ja taitavasti lauloivat myös sopraano Anamarija Knego Kleopatrana, mezzosopraano Dubravka Šeparović Mušović Corneliana, mezzosopraano Sonja Runje Ptolemaioksena ja pikakomennuksella Savonlinnaan kutsuttu mezzosopraano Rachel Kelly Sextuksena.

Ptolemaioksella (Sonja Runje) on asiaa Egyptissä vierailevalle Julius Caesarille (Diana Haller, selin).

Kuten listasta näkyy, suurin osa laulajista on mezzosopraanoja, sillä barokkikäytännön mukaisesti monet miesrooleista on sävelletty kastraattilaulajille. Modernilla ajalla historiallisia kastraattirooleja ovat laulaneet naiset tai kontratenorit, ja nyt mukana oli myös yksi kontratenori, Franko Klisović Nirenon roolissa. Baritonit Luka Ortar ja Ivan Šimatović toivat alataajuuksille jämerää läsnäoloa.

Benjamin Baylin johtama orkesteri soitti Händeliä oivallisesti, ja musiikillisesti kokonaisuus oli nautittavaa. Moderni valaistus- ja projisointitekniikka on helpottanut muualla tehtyjen tuotantojen siirtämistä Olavinlinnaan, ja niin nytkin, kun Dobriša Radovanovićin projisoinnit loivat visuaalista runsautta, johon Alan Vukelićin lavastus toi harkittuja kiintopisteitä. Niin tekivät elekielellään myös 12 tanssijaa Michele Pastorinin koreografiassa.

Rijekan sinfoniaorkesteri ja oopperakuoro sekä Rijekan kansallisteatterin baletti. Musiikinjohto Benjamin Bayl, ohjaus ja dramaturgia Marin Blažević, lavastussuunnittelu Alan Vukelić ja Marin Blažević, pukusuunnittelu Sandra Dekanić, valaistussuunnittelu Dalibor Fugošić ja Marin Blažević, videosuunnittelu Dobriša Radovanović ja Alan Vukelić, koreografia Michele Pastorini. Rooleissa Diana Haller, Anamarija Knego, Rachel Kelly, Sonja Runje, Dubravka Šeparović Mušović, Luka Ortar, Ivan Šimatović ja Franko Klisović.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat