Pekka Pajamo taisteli vuosia Kansallis­teatterin remontin puolesta – ministeri vakuuttui remontti­tarpeesta jouduttuaan lavasteiden työntöhommiin

Talousjohtaja Pekka Pajamosta piti tulla trumpetisti, mutta maailman katsominen numeroiden kautta vei voiton.

Pekka Pajamo kuvattiin Varman pääkonttorilla Salmisaaressa.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 9:49

”Olen kova poika liikuttumaan”, paljastaa eläkeyhtiö Varman talousjohtaja Pekka Pajamo.

Musiikkia, erityisesti puhallinmusiikkia, harrastava Pajamo on liikuttunut viimeksi Savonlinnan oopperajuhlien Aidan näytöksessä niin, että ”näyttämölle oli turha katsella, piti vain kuunnella”.

Seuraava iso liikutuksen paikka saattaa olla luvassa ensi vuoden lopulla, kun Pajamo pääsee ihailemaan kahdeksan vuoden mittaisen työnsä tuloksia Kansallisteatterissa. Silloin Kansallisteatterin pienen näyttämön remontin on määrä vihdoin valmistua.

Pajamo on kokenut hallitusammattilainen, joka on halunnut antaa asiantuntemustaan taidelaitosten käyttöön. Keväällä päättyivät kaudet Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan ja -baletin hallitusten jäsenenä. Kansallisteatterin hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 2014. Hallitustyössä auttoi, että kummankin taidelaitoksen entisenä tilintarkastajana hän tunsi jo niiden toimintalogiikan.

Kansallisteatterin pienen puolen remontti on käynyt läpi varsin kiharaisen tien. Kuluneet vuodet Pajamo on ollut arvokas työpari teatterin pääjohtaja Mika Myllyaholle ja kiertänyt sitkeästi hattu kourassa teatterin peruskorjauksen rahoituksen puolesta. Viimeksi tasan vuosi sitten, kun remontin budjetista puuttui viitisen miljoonaa euroa koronapandemian sekä vanhan ja uuden puolen väliosan purkamisesta tehdyn valituksen aiheuttamien viivästysten takia.

”Kiersimme kaikki poliittiset puolueet, ministerien erityisavustajat ja muutaman ministerinkin. Kulttuuriministeri Antti Kurvinenkin saatiin teatteriin kierrokselle”, Pajamo muistelee.

Ministerin kierros ajoitettiin hetkeen, joka todisti suuren työturvallisuusriskin.

”Lavastemiehet olivat työntämässä juuri kärryä ylös näyttämövaraston ja suuren näyttämön välillä. Kurvista pyydettiin apuun. Ministeri riisui pikkutakin ja auttoi. Lattiakorkeudessahan oli runsaat 60 senttiä eroa ja ministeri ymmärsi, että remontti on välttämätön.”

Pajamo kehuu yhteistyötään Myllyahon kanssa. ”Aivan kuten bisneselämässäkin, hyvään hallintoon kuuluu hyvä työpari. Olen erittäin ylpeä siitä, mitä saimme aikaan. ”

Henkilökohtaisena bonuksena teatterin maailma avautui Pajamolle aivan uudella tavalla. Hallitusaikanaan hän on kuluttanut Kansallisteatterin penkkiä ahkerasti. Jokaisen teatterin ensi-illan seuraamisen lisäksi hän kävi katsomassa joitakin esityksiä useamman kerran.

”Ennätys on viisi kertaa. Lupasin itselleni, että käyn niin monta kertaa, että ymmärrän teoksen.”

Musiikki on ollut Pajamon elämässä läsnä lapsuudesta asti. Vaskiviikostaan tunnetussa Lieksassa kasvanut Pajamo näki yhdeksänvuotiaana Lieksan nuorisopuhallinorkesterin konsertissa sisarukset, jotka soittivat trumpettia vakuuttavasti. ”Sanoin isälle, että haluan joskus soittaa yhtä hyvin kuin he.”

Pajamo aloitti säännöllisen musiikinopiskelun ja pääsi nuorisopuhallinorkesteriin.

”Tein musiikkiopiston tutkinnon ja mietin vakavasti muusikon uraa. Ajattelin, että voisin ehkä menestyä jossain maakunnallisessa orkesterissa kakkostrumpetistina.”

Hän päätyi siihen, että musiikista tuli rakas harrastus.

”Tarvitaan meitäkin, jotka nautimme katsomon puolella.”

Maailman katsominen numeroiden kautta kiinnosti ja tie vei Turkuun Kauppakorkeakouluun.

”Koulussa kävi nopeasti ilmi, että laskentatoimi on minulle sopiva ala, se on jäsentynyt ja siinä on selkeät säännöt.”

Pajamo sanoo aina uskoneensa, että työllä pitää olla laajempi yhteys yhteiskuntaan.

”Kun tilintarkastaja katsoo maailmaa, hän katsoo, että siinä on joku järjestys. Hän tekee laillisuusvalvontaa, katsoo, että liiketoiminnan paragrafeja on noudatettu.”

Päävastuullisena tilintarkastajana hän toimi niin suurissa pörssiyhtiöissä, yksityisyrityksissä kuin osuuskunnissakin. Vuonna 2012 hän siirtyi Varman talousjohtajaksi.

”Varman yhteiskunnallinen merkitys on suuri, 350 000 ihmistä saa meiltä joka kuukausi eläkkeen. Yhtiön varallisuutta pitää hoitaa niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus eläköityä turvallisesti.”

Hallitusammattilaisen uusin pesti on Suomen Unicefin hallituksen jäsenyys. Talousjohtajan trumpettikin soi edelleen viikoittain.

”Musiikilla on suuri voima. Jos joku asia on solmussa, jäsentyminen tapahtuu, kun laitan Bachia soimaan.”

Kuka?

Pekka Pajamo

  • Syntynyt Pielisjärvellä 1962.

  • Valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta 1988, KHT-tilintarkastaja 1993.

  • Toiminut tilintarkastajana KPMG:n palveluksessa 1988–2012. Varman talousjohtaja vuodesta 2012.

  • Toiminut useissa hallituksissa, mm. Kansallisteatterin hallituksen jäsenenä 2013–2014 ja hallituksen puheenjohtajana 2014–2022. Kansallisoopperan ja -baletin hallituksen jäsen 2013–2022. Suomen Unicefin hallituksen jäsen vuodesta 2022.

  • Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnan jäsen 2016–2018, puheenjohtaja 2019–2024.

  • Asuu Tuusulassa, perheeseen kuuluu puoliso, kolme omaa ja kaksi puolison lasta.

  • Täyttää 60 vuotta sunnuntaina 7. elokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat