Havahdun nykyään juhlissa, lounailla, baareissa ja kaikenlaisissa edustustilaisuuksissa kammottavaan tosiasiaan. Olen niin sanottujen pastaharrastajien ympäröimä.
Pastaharrastajia ei tunnista ulkonäön perusteella, mutta heidät kyllä kuulee. Harrastajat tuottavat loputonta ja uuvuttavaa pastapuhetta valmistustavoista, annoksista ja raaka-aineista. Ennen muuta pastaharrastajat valittavat: Lähikaupasta ei saa calabrialaisia chilejä tai San Marzanon tomaatteja, ravintolasta kelvollista pasta alla normaa eikä koko Suomesta edes siedettävää oliiviöljyä.