Mormonien lähetys­saarnaus on hyvä dokumentin aihe, jonka varovaisuus ja suomalaiset pilaavat

Tania Andersonin mormonidokumentissa pääsee seuraamaan, miten vaikeaa on käännyttää jäyhiä suomalaisia auttavalla suomen kielellä.

Tyler Davis lähtee lähetyssaarnaamaan Suomeen dokumenttielokuvassa The Mission.

4.8. 10:21

Dokumentti

The Mission – Lähetyssaarnaajat. Ohjaus, Tania Anderson. 95 min. S. ★★★

Suomessa on viitisentuhatta mormonia. Yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja haluaa nostaa määrän kymmeneen prosenttiin väestöstä, koska se olisi ”way cool”.

Neljä yhdysvaltalaismormonia lähtee vaikealle tehtävälle dokumentissa The Mission – Lähetyssaarnaajat.

He eivät ehkä ymmärrä, että yhdenkin suomalaisen käännytys mormoniksi on hyvä saavutus.

Asetelma on lupaava kuin Ylen Au pairit -sarjassa: juuri aikuistuneet nuoret lähetetään vieraaseen maahan tekemään palkatonta työtä, johon he eivät koe olevansa valmiita.

Reissu on osa keskiluokkaisten mormoninuorten ihanteellista elämänpolkua, jonka seuraavaa etappia, avioelämää, harjoitellaan lähetyssaarnaajakavereiden kanssa.

Ennakkoon nuorille opetetaan, että suomalaiset eivät puhu rakkaudesta ja että useat täällä ovat kuulleet aiemmin Jeesuksesta.

Yhdysvalloissa kielenopettaja huomauttaa, että kannattaa erottaa lauseet ’minä tapaan sinut’ ja ’minä tapan sinut’ toisistaan.

Tärkein opeteltava fraasi lausutaan: ”Olen lähe-tyy-saar-naja.”

Oikea keskustelu on vaikeaa, koska mormonit antavat ymmärtää, että osaisivat suomea, mutta putoavat jutusta ensimmäisten ulkoa opeteltujen lauseiden jälkeen.

Harvaan asutussa maassa ihmiset ovat varautuneita ja maallistuneita. Loppupuolella maskeista voi päätellä, että korona lisärajoittaa saarnaamista.

Kun dokumentissa esitetään pari vaikeaa kysymystä konservatiivisesta uskonnosta, vastauksia niihin ei kuulla. Enemmän nähdään selkäpuolelta kuvattua ovilla seisoskelua ja tyhjään tuijottelua.

Ohjaaja Tania Anderson onnistui saamaan ulkopuolisen kuvausryhmän ensimmäistä kertaa seuraamaan koko parin vuoden saarnareissua. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon johto suostui projektiin ehdoilla. Lähetyssaarnaajat saivat esimerkiksi keskeyttää pyynnöstä kuvaamisen, eikä kuvausryhmä tallentanut likaisia asuntoja alusvaatteineen.

Yksi saarnaaja kertoo paniikkikohtauksista ja terapiakäynneistä, mutta ahdistuksen tilanteita ei ole saatu tallennettua. Lähetyssaarnaajat mainitsevat, että uskoa on matkalla haastettu, mutta tämäkään eivät näy juuri kankaalla ellei vilahtavaa keskisormennäyttöä lasketa.

Helpoin kohde käännytykselle on yksinäinen mies, joka haluaisi jättää päihteet. Mies ja saarnaajat laulavat yhdessä sohvalla, mutta laulun päälle soitetaan Mikko Joensuun sinänsä kaunista, elokuvaan säveltämää harrasta musiikkia.

Arki ylevöitetään turhaan, eikä tilaa jää sellaisille hetkille, jotka nostavat John Websterin Pölynimurikauppiaat (1993) klassikoksi. Kasteeseen houkuttelu vaikuttaa yhtä hankalalta tilanteelta kuin imurin myynti lama-aikana, mutta The Missionissa tilanteet jäävät vajaiksi.Tapahtumia kootaan valjuihin montaasijaksoihin, eikä yksikään pidempi kohtaus nouse esiin loistavana dokumentarismina.

Suurin ongelma taitaa olla se, että hyvin käyttäytyvät mormonit eivät edes tavoittele lähetyssaarnausreissuilla muiden käännyttämistä vaan jäsentensä uskon vahvistamista.

Aiemmin National Geographicille työskennellyt ohjaaja Anderson vie nuoret usein metsään, tunturiin ja näkötorniin. Tyhjään tuijotusta voidaan jatkaa matkailumainosten maisemissa.

Helsinkiläistynyt esikoisohjaaja kertoi lehdistötilaisuudessa tehneensä elokuvan vähentääkseen pelkoa maailmassa. Ehkä pelko väheni matkaa jännittävillä mormoneilla. Uskontoa tuntemattomille dokumentti antaa rajatun näkökulman vähän kuvattuun aiheeseen, mutta alun luomat odotukset eivät toteudu.

Sundancen festivaaleilla ensi-iltaan tullut dokumentti sai vaihtelevia arvioita. Esimerkiksi Variety nimitti sitä pinnalliseksi ja RobertEbert.com draaman kaareltaan vajavaiseksi.

Oikeastaan kaari on liian eheä ja turvallinen. Elokuvan jännitteet ovat samalla tasolla kuin kuulumisissa, joita isovanhemmille kerrotaan rippikoululeireiltä.

Käsikirjoitus, Tania Anderson. Tuottajat: Isabella Karhu & Juho-Pekka Tanskanen. Kuvaus: Antti Savolainen. Leikkaus: Suvi Solja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat