Englannissa nähtiin ensimmäinen televisioitu rikosoikeustapaus – myös Ranskassa harkitaan kuvaamisen avaamista

Englannissa ja Walesissa sallitaan vain tuomarin kuvaaminen rikosoikeudenkäynnin lopuksi. Ensimmäisessä lähetyksessä annettiin tuomio isoisän tappamisesta.

Lontoon Old Bailey eli keskusrikostuomioistuin on Englannin tunnetuin oikeuslaitos. Kuvassa sali numero yksi päivää ennen historiallista suoraa lähetystä oikeusistunnosta.

30.7. 10:38

Englannissa kuvattiin torstaina rikosoikeuden istunto ensimmäistä kertaa koskaan suorana lähetyksenä.

Kamerat olivat kuvaamassa Lontoon Old Baileyssa eli Englannin ja Walesin keskusrikostuomioistuimessa, kun tuomari Sarah Munro tuomitsi Ben Oliverin elinkautiseen vankeusrangaistukseen isoisänsä tappamisesta. Vankilassa Oliver joutuu olemaan ainakin 10 vuotta ja kahdeksan kuukautta, minkä jälkeen hänellä on mahdollisuus päästä koko eliniän mittaiseen ehdonalaiseen.

Oliver oli myöntänyt tapon aiemmin tänä vuonna.

Suorassa lähetyksessä tuomarin kaapuun ja peruukkiin pukeutunut Munro luki päätöstä ja sen taustoja kannettavalta tietokoneelta noin 19 minuutin ajan. Kamera ei leikannut kertaakaan muualle. Syylliseksi todetun Oliverin kasvokuva oli ainakin Sky Newsin lähetyksessä pantu näyttävästi esille suoran lähetyksen viereen.

Vuonna 2020 tehty lakimuutos sallii rangaistuksen määräämisistunnon kuvaamisen Englannissa ja Walesissa silloin, kun kyse on vakavista rikoksista. Ensimmäinen suorana lähetetty istunto toteutui vasta tänä vuonna, koska lakimuutoksen voimaantuloa siirrettiin pandemian takia.

Britannian hallituksen mukaan lakimuutoksen taustalla on halu esitellä juridista prosessia suurelle yleisölle, jonka tietämys oikeusjärjestelmästä on yleisesti heikkoa.

Lakimuutos sallii vain ja ainoastaan rangaistuksen määräämisistunnon kuvaamisen. Lisäksi kamerat saavat kuvata vain tuomaria, kun hän selittää päättelyään rangaistuksen taustalla.

Muita oikeudessa olevia, kuten syytettyä, asianomistajaa, todistajia tai valamiehiä, ei saa kuvata.

Ennen torstaita kuvaaminen oli kategorisesti kielletty kaikissa rikosoikeuden istunnoissa Englannissa ja Walesissa vuoden 1925 lain nojalla. Myös piirtäminen oikeussalissa on ollut kiellettyä: piirrokset istunnoista on saanut tehdä vain muistin varassa oikeussalin ulkopuolella.

Ideana on ollut suojata oikeudenkäyntejä sensationalismilta ja ylipäätään liian suurelta julkisuudelta, joka voisi vaikuttaa todistajien ja valamiesten käytökseen.

Lakimuutoksen jälkeen tv-yhtiöt BBC, ITN, Sky ja uutistoimisto PA voivat anoa kuvauslupaa rangaistuksen määräämisistuntoihin, jolloin syytetty on siis jo todettu syylliseksi.

Mikäli kuvauslupa myönnetään, taltiointi rangaistuksen määräämisestä pitää BBC:n mukaan saattaa yleisön nähtäville myös Youtubeen. Näin kansalaisilla on mahdollisuus tutustua tuomarin päättelyyn myös myöhemmin.

”Oikeussalin avaaminen kameroille ja maan vakavimpien rikostentekijöiden rangaistuksen määräämisen kuvaaminen parantaa läpinäkyvyyttä ja vahvistaa luottamusta oikeusjärjestelmään. Suuri yleisö pääsee nyt näkemään tuomioiden langettamisen, ja se auttaa heitä ymmärtämään paremmin tuomareiden tekemiä mutkikkaita päätöksiä”, Britannian varapääministeri Dominic Raab sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Skotlannilla on erillinen oikeusjärjestelmä ja siellä kuvaaminen rikosoikeuden istunnoissa on ollut sallittua vuodesta 1992. Säännöt ovat kuitenkin niin tiukat, että istuntoja on kuvattu hyvin harvoin.

Viime aikoina myös Ranskassa on harkittu oikeudenkäyntien kuvaamisen laajempaa sallimista.

Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti esitteli viime vuonna lakiluonnoksen, joka sallisi niin rikos- kuin siviilioikeudenkäyntien kuvaamisen ja editoitujen tallenteiden julkaisemisen sen jälkeen, kun oikeudenkäynti on päättynyt. Kaikilta oikeudenkäynnin osapuolilta pitäisi pyytää lupa kuvaamiseen.

Tallenteilla olisi ranskalaislehti Le Monden mukaan myös tuomarien tai muiden juristien kommentaari, joka auttaisi ”amerikkalaisiin rikossarjoihin tottuneita” maallikoita ymmärtämään oikeudenkäyntien vaikeatajuista lakikieltä.

Myös Ranskassa kuvaamisen sallimisen taustalla on halu yrittää palauttaa suuren yleisön luottamus oikeusjärjestelmään. Luottamus on mielipidekyselyjen perusteella heikentynyt jo pitkään. Suoria lähetyksiä lakiluonnos ei sallisi.

Tällä hetkellä Ranskassa sallitaan tiettyjen oikeudenkäyntien kuvaaminen ainoastaan opetusmateriaaliksi. Esimerkiksi Pariisin vuoden 2015 terrori-iskujen oikeudenkäynti kuvattiin, mutta materiaali on julkista vasta 50 vuoden jälkeen.

Suomessa oikeudenkäyntien suullisen käsittelyn tallentaminen vaatii tuomioistuimen puheenjohtajan luvan. Yleensä lupa myönnetään vain kuvaamiseen juuri ennen oikeudenkäynnin alkua tai sen lopuksi, kun ratkaisu julistetaan.

Kuvaaminen ei saa aiheuttaa merkittävää asianosaisten yksityisyyden suojalle eikä vaarantaa heidän turvallisuuttaan. Itse suullisen käsittelyn kuvaamiselle on asetettu vielä tiukemmat ehdot, ja siihen täytyy hankkia myös käsittelyn aikana kuultavien ihmisten lupa.

Joissain Yhdysvaltain oikeuslaitoksissa voidaan sallia kaikki kuvaaminen. Hyvä esimerkki yhdysvaltalaisesta kuvauskäytännöstä on keväällä monikameratuotannolla kuvattu Johnny Deppin ja Amber Heardin oikeudenkäynti. Yleisö ei tosin seurannut rikosoikeutta, vaan siviilioikeutta.

Maailman kuuluisin televisioitu rikosoikeudenkäynti on 1990-luvun puolestavälistä, jolloin entistä urheilijaa ja näyttelijää O.J. Simpsonia syytettiin Yhdysvalloissa kahdesta murhasta. Tuolloin käsittelystä vastannut tuomari salli kuvaamisen. Oikeudenkäynti muuttui valtavaksi mediasirkukseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat