Kuuntelin kymmenen eri radio­kanavan aamu­lähetyksiä: rento läpänheitto tukee usein sukupuoli­stereotypioita, helpointa huumoria löytyy päihteistä, seksistä ja eritteistä

Ohjelmavirtaradiokanavat pyrkivät nappaamaan kuulijat taajuuksilleen hämmästyttävän samanlaisilla resepteillä, kirjoittaa Sampsa Oinaala.

YleX:n Poikelus, Pehkonen ja Parikka -aamushow’n juontavat Jere Pehkonen (vas.), Jenni Poikelus ja Mika Parikka.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 7:55

”Luvassa on Suomen viihdyttävin aamuohjelma kiinnostavien vieraiden ja aamun tärkeimpien puheen­aiheiden kera.”

Näin lupasi YleX, kun kanavan uusi aamushow starttasi maanantaina. Jenni Poikeluksen, Jere Pehkosen ja Mika Parikan ”takuuvarmat läpät” ovat aiemmin tuttuja kanavan iltapäivä­lähetyksistä.

Se on paljon luvattu. Samaan pyrkivät varmasti kaikki Suomen ohjelmavirtaradiokanavat, sillä aamulähetys on kanavien sisäänheittotuote, jolla kuulijat pyritään nappaamaan taajuudelle koko päiväksi.

Ja siihen pyritään hämmästyttävän samanlaisilla resepteillä.

Kuuntelin kokeeksi kymmenen eri radiokanavan aamulähetyksiä. YleX:n asetelma on klassisimpia. Myös esimerkiksi SuomiPopilla ja Radio Rockilla studiossa on kaksi miestä ja yksi nainen. Mies–nais-juontajapari löytyy esimerkiksi Novalta, Hitmixiltä ja Aito Iskelmältä.

Läpänheitto tukee usein sukupuolistereotypioita: mies pätee ja nainen ihmettelee. Poikkeusta ei tee edes Me Naiset Radio, vaikkei studiossa olekaan yhtään miestä pätemässä.

Sisällöt hakevat löyhää ajankohtaisuutta esimerkiksi iltapäivälehtien uutisista. Niiden pohjalta kehitellään huumoria tavoittelevaa jutustelua, joka voi edetä luontevasti vaikka ”persepanoon”, kuten Radio Cityssä toissapäivänä.

Oli kyseessä sitten nuoriso- tai aikuiskanava, helpointa huumoria löytyy päihteistä, seksistä ja eritteistä. Ja kyllä aikuiskanavillakin osataan kiroilla.

Usein juontajat tarinoivat myös itsestään. Esimerkiksi puhetta aamujuontajalle takuulla tutuista aikaisista heräämisistä bongasin pelkällä kertaraapaisulla neljästä eri lähetyksestä.

Humoristinen pari- tai kolmoisjuonto on stand up -komiikan lähisukulainen ja todella vaativa laji. ”Parhaat läpät” pitää irrota vuodesta toiseen jokaisena arkiaamuna silmät ristissä.

Ja kuten stand upissa, myös juonnossa tähdillä on omat lentonsa. Joskus pitäisi ymmärtää laskeutua hallitusti ajoissa ennen maahansyöksyä.

Radio SuomiPopin takavuosien hitti Aamulypsy on nykyään Suomen väsähtäneimpiä aamulähetyksiä. Se näkyy myös kuuntelijaluvuissa.

YleX:n lupaus on ehkä liioiteltu, mutta ei Poikelus, Pehkonen ja Parikka sieltä huonoimmasta päästäkään ole. Kolmikko yltää parhaimmillaan hilpeään teatraalisuuteen, eikä heidän naurunsa ole pelkkää teeskentelyä.

Itse en kuitenkaan aio sitä tänään olla todistamassa. Mieluummin valitsen sen todella erilaisen radiokattauksen: Yle Radio 1:n Ykkösaamun ja Muistojen bulevardin. Sisältö on takuuvarmaa, mutta läppä puuttuu kokonaan.

Jos haluan vaihtelua, voin kuunnella Järviradiota. (Tahatonta) komiikkaa irtoaa vaikka siitä, kun juontaja ihmettelee, miksei studioon soita kukaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat