Venetsian biennaalissa palkittu suurteos Sun & Sea -ooppera muuttaa Kaapelitehtaan hiekkarannaksi

Sun & Sea kaikuu ekokatastrofin ja ilmastonmuutoksen teemoja. Vaikuttavaa oopperaa ei ole tarkoitettu katsottavaksi alusta loppuun.

Kaapelitehtaalla katsojat seuraavat oopperaa parvekkeilta.

11.8. 2:00 | Päivitetty 11.8. 10:14

Pienoisooppera

Sun & Sea, Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 28.8. saakka. Sävellys Lina Lapelytė, libretto Vaiva Grainytė, ohjaus Rugilė Barzdžiukaitė. Helsingin juhlaviikot & ARS22.

Leppoisa kesäpäivä rannalla: rantatuolit uppoavat pehmeään hiekkaan, lapset heittelevät palloa ja auringonpalvoja loikoilevat raukeina vilteillään.

Liettualaisen Lina Lapelytėn säveltämä pienoisooppera Sun & Sea sijoittuu yhden kuuman iltapäivän hetkeen nimeämättömälle hiekkarannalle.

Pian idylli kuitenkin murtuu. Jos kuuntelee tarkemmin rannalle kerääntyneiden ihmisten tarinoita, voi huomata, kuinka yksi laulaa loppumattomasta työstä, toinen valittaa vuodenaikojen vaihtelun epävarmuutta ja kolmas levittelee aurinkovoidetta, jotta ei kärähtäisi paahteessa punaiseksi kuin rapu.

Vuoden 2019 Venetsian biennaalissa parhaan paviljongin Kultaisella leijonalla palkittu oopperaperformanssi Sun & Sea saapuu Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin osana ARS22-näyttelyä ja Helsingin juhlaviikkoja.

Venetsiassa Liettuan paviljonkiin oli rakennettu kokonainen hiekkaranta, jonka tapahtumia yleisö seurasi tilaa kiertävältä parvelta käsin.

Suomessa rantanäkymää tiiraillaan lintuperspektiivistä Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin pystytetyiltä telineiltä. Rantaa on lavastettu täkäläiseksi tuomalla ajanvietteeksi mölkky ja joitakin suomenkielisiä lehtiä. Produktiossa on mukana myös helsinkiläinen sekakuoro Lempikuoro.

Sun & Sea -oopperaa ei ole tarkoitettu katsottavaksi alusta loppuun. Venetsiassa paviljonkiin jonotettiin sisään ja esitykseen pääsi, kun tilaa oli.

Merikaapelihalliin siirrytään aina tasatunnein, jonka jälkeen tilassa voi oleilla. Pois on kuitenkin lähdettävä vajaan tunnin kuluttua, kun katsomo tyhjennetään uutta yleisöä varten.

Verkkaisesti etenevää tarinaa on helppo seurata, jos laulujen sanat huomaa ladata omaan puhelimeen Kiasman verkkosivuilta. Niille johdattavat myös seiniin kiinnitetyt QR-koodit.

Sun & Sean ensiesitys koettiin jo vuonna 2017 Vilnassa, minkä jälkeen teos on käännetty englanniksi. Lapelytė on säveltänyt oopperan Vaiva Grainytėn librettoon. Se kaikuu 2010-luvulla nykytaiteeseen uinutta suurta teemaa, ekokatastrofia ja ilmastonmuutosta. Väkevän draaman taiteelle, oopperalle, aihe sopii erityisen hyvin.

Esiintyjät makoilevat Merikaapelihalliin luodulla hiekkarannalla.

Musiikilliselta ilmaisultaan Sun & Sea on vähäeleinen. Orkesteria teoksessa ei kuulla, vaan instrumentaatio koostuu Magdalena Kozlovskajan operoimasta ääniraidasta, jolta kuuluu syntetisaattorin pehmeästä perussoundista muistuttavaa yksinkertaista säestystä.

Ääneen pääsevät muiden muassa Marco Ciscon laulama nuori mies (roolissa Ciscon kanssa vuorottelee Lucas Lopes Pereira), joka on matkoillaan jäänyt purkautuvan tulivuoren vuoksi jumiin Lontooseen.

Varakas äiti (Kalliopi Petrou) iloitsee siitä, kuinka perheen pieni poika on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta uida jo mustassa, keltaisessa, valkoisessa ja punaisessa meressä.

Uupumus, uupumus, uupumus – exhaustion, exhaustion, exhaustion – valittaa vieressä puoliso, työnarkomaani (Vytautas Pastarnokas), jolle rentoutuminenkin on suorittamista.

Venetsian biennaalissa Sun & Sea esitettiin pitkälti liettualaisin voimin. Vuoden 2019 jälkeen teos on kiertänyt maailmaa vaihtuvan miehityksen turvin, jossa on solisteja Liettuan lisäksi Britanniasta ja Italiasta.

Venetsiassa mieleenpainuva oli ”3d-siskojen” duetto, jonka lauloivat liettualaiset Saulė Dovydėnaitė ja Auksė Dovydėnaitė. Helsingissä kaksostyttöjen laulun laulavat niin ikään roolissa oivat, italialaiset sisarukset Annapaola Trevenzuoli ja Elisabetta Trevenzuoli.

3d-siskojen herkässä laulussa tiivistyy oopperataiteen dramaturginen huippuhetki, kuolema. Se on kuitenkin työnnetty pois mielistä ja vesittynyt oopperan kuvaamassa kulttuurissa, jossa kaikki on korvattavissa katoavista koralleista lintuihin.

Tytöt laulavat: ”Äiti jätti 3d-tulostimen käyntiin ja kone alkoi tulostaa minua. Kun ruumiini kuolee, minä jään tyhjälle planeetalle… Mutta yhdellä napin painalluksella teen tämän maailman uudestaan… 3d-minä elää ikuisesti!”

Oikaisu 11.8. klo 10.13: Korjattu, että Merikaapelihallissa saa oleskella vajaan tunnin, ei niin pitkään kuin haluaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat