Arkkitehti tallensi kynällään Pariisiin kauniit rakennukset, kangaspuut ja ovenkahvat

Suomessa elämäntyönsä tehnyt brittiarkkitehti Jonathan Moorhouse piirsi matkoillaan näkemäänsä. Viimeisiksi jäivät tarkat Pariisin-havainnot.

Jonathan Moorhousen piirros Lamarck-Coulaincourtin metroaseman sisäänkäynnistä Montmartrelta. Metrolinja 12 vihittiin vuonna 1910.

5.8. 14:28

Taidekirja

Jonathan Moorhouse: Pariisin Art Nouveau, suomennos Leena Ahtola-Moorhouse. Paris - Discovering Art Nouveau. 127 sivua, Kustannusosakeyhtiö Taide 2022.

Jotkut kirjoittavat matkapäiväkirjaa. Toiset tallentavat muistojaan valokuvaamalla. Monet arkkitehdit ja taiteilijat taas kulkevat mukanaan piirustusvälineet ja syventyvät näkemäänsä piirtäen. Jonathan Moorhouse (1938–2017) kuului piirtäjiin.

Hänen piirroksistaan on julkaistu useita kirjoja, nyt postuumisti englanninkielinen ja suomennettu versio hänen Pariisin matkoiltaan. Kirjat kertovat Moorhousen havainnoista Pariisin art nouveau -kauden arkkitehtuurista ja taidekäsityöstä. Tarkka havainnoija on piirtänyt sekä näkymiä että detaljeja 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen arkkitehtuurista.

Jonathan Moorhouse (1938–2017) valmistui Lontoossa arkitehdiksi vuonna 1962 ja teki elämänuransa Suomessa.

Moorhouse oli brittiläinen arkkitehti, joka teki elämänuransa Suomessa. Hän valmistui arvostetusta Lontoon Architectural Associationista vuonna 1962, ja siirtyi Suomeen noin vuoden päästä valmistumisensa jälkeen. Hän oli naimisissa taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhousen kanssa. Tämä on nyt kääntänyt suomenkielisen version Pariisin art nouveau -teoksesta.

Moorhouse työskenteli Suomessa useissa arvostetuissa arkkitehtitoimistoissa, pisimpään Juhani Pallasmaan toimistossa. Täkäläisissä arkkitehtitoimistoissa on työskennellyt ja työskentelee edelleen monia maahanmuuttajia, joista osa kuten Moorhouse on lopulta jäänyt kokonaan Suomeen. Suomalaisen arkkitehtuurin maine on vetänyt ja vetää edelleen nuoria arkkitehtejä hakemaan työkokemusta paikallisiin arkkitehtitoimistoihin. Moorhouse aloitti Keijo ja Marja Petäjän toimistossa.

Havainnointi piirtämällä tuntuu olleen Moorhouselle elämäntapa. Hän on aikaisemmin julkaissut kirjat Helsingin empirestä, modernismista ja jugendista sekä Tammisaaresta, jossa hän vietti kesiä ja vapaa-aikaansa pariskunnan kakkosasunnossa.

Kirjat toimivat myös omaperäisinä matkaoppaina. Pariisin kirja on kunnianosoitus innovatiiviselle vaiheelle Ranskan taiteessa, arkkitehtuurissa ja käsityössä.

Jonathan Moorehouse: Eiffel-torni. Gustave Eiffelin (1832–1923) suunnittelema torni valmistui vuonna 1889.

Pariisi oli 1800-luvun lopun ja 1900 -luvun alkupuolen johtava taidekaupunki maailmassa, jossa myös suomalaiset taiteilijat kävivät opintomatkoilla. Katse oli suunnattuna tulevaisuuteen. Lukuisat innovaatiot kuten Eiffelin torni (1889) tukivat Pariisin johtoasemaa maailman arkkitehtuurissa. Maailmannäyttelyt, varsinkin kuuluisa vuoden 1900 maailmannäyttely, esittelivät innovaatioita, ja Suomen menestys tuossa näyttelyssä herätti jopa kansainvälistä huomiota.

Jonathan Moorhouse bongasi Pariisista myös perinteiset suomalaiset kangaspuut. Kirjan yksi luku käsittelee Pariisin käsityöläisiä.

Moorhouse tutki ihaillen kokonaistaideteosvaihetta ja tallensi piirustuksiinsa paitsi näkymiä, julkisivuja myös detaljeja kuten koristeita ja ovenkahvoja tai metron sisäänkäyntejä, jotka kiireiseltä matkailijalta jäävät helposti huomaamatta.

Suomessa tämä Ranskan art nouveau -vaihe ei ole kovin tunnettua. Vastaavasta jaksosta käytetään meillä saksalaisperäistä jugend-nimeä.

Jonathan Moorhousen piirustukset tarkentavat myös yksityiskoihtiin.–  29, avenue Rapp, ovenkahva (1901).

Uusi tyyli oli eräänlainen vastalause edeltäville kertaustyyleille ja irtaantumista antiikista jopa romantisoivien kansallisten piirteiden historian noustessa esille. Ranskassa art nouveau oli ehkä koristeellisempaa kuin kotoinen jugendimme, ja jos täällä käännettiin katse keskiaikaan, niin Pariisissa tutkittiin rokokoota.

Champs-Elyséen teatterin (1913) kaarevia muotoja näyttämön etuosasta katsottuna. Teatteria pidetään yhtenä art deco -tyylin ensimmäisistä edustajista rakennustaiteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat