WSOY aloittaa maksuttoman kirjoittaja­koulun sosiaalisen median vaikuttajille, kirja-alalla pöyristyttiin: ”Kuka tahansa ei voisi julistautua vaate­suunnittelijaksi tai muusikoksi”

Sosiaalisessa mediassa on syttynyt kiivas keskustelu kirjallisuusalan kaupallistumisesta.

WSOY:n järjestämään Taija Tuomisen (kesk.) kirjoittajakoulutukseen on osallistunut muiden muassa bloggaaja Joonas Pesonen. Koko Hubara (oik.) on yksi järjestelyä kritisoineista.

18.8. 16:15

Kustantamo WSOY on alkanut järjestää maksutonta kirjoittajakoulua sosiaalisen median vaikuttajille. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen kutsuu toimintaa kustantamon kokeiluksi, jolla etsitään uusia kirjailijoita.

Kyseiseen kouluun on valittu yksitoista ”potentiaalista kirjoittajaa”, jotka tapaavat muutaman kerran vuodessa kirjoittamisen opettaja Taija Tuomisen johdolla. Miettisen mukaan koulutukseen osallistuu henkilöitä, joilla on näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Koulutukseen osallistuu henkilöitä, joihin kustantamolla on ennestään yhteys. Kirjoittajilla on Miettisen mukaan ”unelmia pidemmän tekstin kirjoittamisesta”, ja he ovat kiinnostuneita kirjoista ja kirjallisuudesta.

Miettinen sanoo, että koulutuksessa ei ole kyse mistään influenssereille kehitetystä ohituskaistasta kustannussopimuksiin.

”Samalla tavalla päätöksissä arvioidaan tekstien potentiaalisuutta, valmiutta ja kypsyyttä. Voi olla, että kukaan osallistujista ei edes jätä käsikirjoitusta.”

”Teksti ratkaisee aina, saako kustannussopimuksen”, hän lisää.

Kustannustoimittajat eivät ole mukana projektissa, vaan kyse on WSOY:n markkinoinnin ja viestinnän järjestämästä koulutuksesta. Osallistujilta ei velvoiteta valmiita käsikirjoituksia eikä näkyvyyttä.

Kustantamo ei ole markkinoinut koulutusta, vaan siihen osallistujat on valikoitu ja kutsuttu erikseen.

”Tämä ei ole mitenkään ainutkertaista. Suomesta löytyy ilmaisia kirjoittajakouluja pilvin pimein”, Miettinen toteaa.

HS:n varmistamien tietojen mukaan kirjoittajakoulutukseen osallistuu esimerkiksi bloggaaja Joonas Pesonen, jolla on Instagramissa yli 21 000 seuraajaa sekä Iholla-televisiosarjasta tuttu Sanni Hurtig, jolla on Instagramissa yli 12 000 seuraajaa.

WSOY:n kirjoittajakoulu herätti keskustelua kirjailijoiden parissa sosiaalisessa mediassa keskiviikkona. Se liittyi toimittaja Oskari Onnisen Iltalehden kolumnin myötä laajempaan keskusteluun influencer-kulttuurista.

Yksi keskusteluun osallistujista oli kirjailija Koko Hubara. Hän nosti kirjoittajakoulun esiin yhtenä esimerkkinä siitä, miten vaikuttajat puhuvat alaan kohdistuvasta väheksynnästä, mutta saavat silti erilaisia etuoikeuksia.

”Kirjallisuusalalla olevat ihmiset laittoivat minulle tästä kirjoittajakoulusta viestejä, että he olivat aika pöyristyneitä”, Hubara sanoo.

Hän on ollut itse järjestämässä Otavan kanssa Ruskeat tytöt -ry:n luotsaamaa RT Lit Akatemiaa, jonka tarkoituksena on nostaa esiin ääniä aliedustetuista ryhmistä, ”sellaisia ihmisiä, joilla ei ole ollut pääsyä kirjallisuuden kaanoniin rakenteellisen rasismin takia”, Hubara kuvailee.

”Sitten toinen kustantamo tekee projektia, jolla etsitään kirjailijoita, joilla on jo maksava yleisö valmiina.”

Hubara sanoo, että hän kokee voivansa kritisoida ilmiötä, koska myös hänen uransa pohjautuu sosiaalisen median tuomalle näkyvyydelle.

”Toisaalta ennen kuin sain kustannussopimuksen, olin kirjoittanut pitkään pöytälaatikkoon ja minulla oli tarkasti valmistellut näkemykset ja viitekehykset sille esseistiikalle, jota lähdin tekemään”, Hubara sanoo ja lisää, että hänellä oli myös taustalla englantilaisen filologian opintoja ja noin kymmenen vuoden toimittajakokemus.

”Rohkenen suoraan sanottuna epäillä, ettei kovin monella kaupallisella influensserilla ole tällaista suhtautumista kirjallisuuteen”, Hubara sanoo.

Hän lisää ymmärtävänsä, että kustantamot tarvitsevat myös myyntihittejä, jotta voidaan kustantaa myös vähemmän myyviä ja kenties taiteellisesti kunnianhimoisempia teoksia.

Hubara haluaa korostaa, ettei hän kritisoi yksittäisiä vaikuttajia tai kustantamoita, vaan herättää keskustelua kirjallisuus- ja kulttuurialan kaupallistumisesta.

”Tämä liittyy myös äänikirjoihin ja kirjailijoiden toimeentuloon sekä sellaisiin rakenteisiin, jotka polkevat kirjailijoiden oikeuksia ja sulkevat ulos lahjakkaita tekijöitä, joilla ei ole keskiluokkaista taustaa tai mahdollisuuksia tehdä tätä työtä.”

Kirjailijoiden keskusteluista nousi esiin Hubaran mukaan myös ihmetys siitä, miksi juuri kirjallisuus on sellainen taiteen muoto, josta ajatellaan, ettei se vaadi erityistä osaamista, vihkiytyneisyyttä tai koulutusta.

”Jos verrataan vaikka vaatesuunnittelijaa tai muusikkoa, ei kuka tahansa voi vain julistautua näiden alojen osaajiksi. Mutta kuka tahansa voi sanoa ilmeisesti olevansa kirjailija, jos vain osaa lukea ja kirjoittaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat