Pääministerin tanssi­videot levisivät sosiaalisen median ”juhlatililtä” – Tutkija selittää, mistä tileissä on kyse

Rinnakkaisten sometilien käytössä on sosiaalista mediaa tutkineen Suvi Uskin mukaan tyypillisesti kyse itseilmaisun eri puolista. Tanssivideoita hän ei pidä erikoisina.

Pääministeri Sanna Marinin ystäväpiirin juhlimista kuvaavat videot vuosivat yksityistililtä julkisuuteen tällä viikolla.

21.8. 16:00

Tällä viikolla julkisuuteen levinneet videot pääministeri Sanna Marinista juhlimassa ja tanssimassa ystäviensä kanssa ovat tyyliltään varsin tyypillisiä sosiaalisen median videoita, sanoo sosiaalista mediaa tutkineen Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski. Someturva on sovellus, joka tarjoaa lainopillista tukea ja ja neuvontaa somen kiusaamis- ja ongelmatilanteisiin.

”Tanssivideot ovat somen pääsisältöä. Se on tapa ilmaista itseään ja kommunikoida tässä yhteiskunnassa. Kyse on globaalista ilmiöstä”, Uski sanoo.

Hän puhuu aiheesta yleisellä tasolla eikä halua ottaa kantaa Marinin ystäväpiirin kuuluvan henkilön Instagram-tiliin tai julkisuuteen vuotaneisiin videoihin.

Pääministeristä julkaistut videot olivat lähtöisin hänen ystävänsä yksityiseltä, niin sanotulta juhlatililtä.

Uski ei osaa sanoa, miten paljon samankaltaisia biletilejä on olemassa, mutta uskoo, että juhlimisvideot ovat osa ystäväporukoiden somekäyttäytymistä.

Moni on ihmetellyt, miksi Instagramin käyttäjät ylipäätään pitävät useampia tilejä oman henkilökohtaisen tilinsä lisäksi. Ja miksi julkaista sisältöä tilillä, joka ei ole julkinen?

Uskin mukaan rinnakkaisissa tileissä on kyse itseilmaisun monista puolista.

Jotkut Instagramia ahkerasti käyttävät ihmiset kokevat, etteivät voi ilmaista itseään riittävästi sovelluksen julkisella puolella. Näin voi käydä esimerkiksi, jos seuraajia tulee liian monilta elämänalueilta.

Aiemmin Facebookissa ja Instagramissa rinnakkaiset tilit olivat kiellettyjä, mutta kun ihmiset lakkasivat julkaisemasta kokonaan, alustat muuttivat sääntöjään. Nykyään Instagram tukee monitilisyyttä.

”Totta kai ihmiset haluavat ilmaista eri puolia itsestään eri ihmisille. Se on hirveän inhimillistä. Jos Instagram on ihmisen taidonnäyte, niin on luontevaa, että hän tekee sinne erilaisia minän esittämisen tilejä”, Uski sanoo.

Suvi Uski on tutkinut sosiaalista mediaa ja hän on Someturvan toimitusjohtaja.

Eri tileihin kuuluu eri seuraajia ja ryhmiin eri jäseniä. Kakkostilin motiivi on kuitenkin yleensä aina sen tahon, joka tiliä ylläpitää, ei ryhmän.

”Ylläpitäjällä voi olla hyvin erilaisia pyrkimyksiä. Kyse voi olla statuksen nostamisesta tai jonkun trendin levittämisestä tai tili voi kietoutua jonkun yhden asian ympärille. Joskus pyrkimyksenä voi olla ryhmän tai porukan muodostaminen”, Uski sanoo.

”Tarkoituksena on ryhmän koheesion ja tiiviyden lisääminen sekä sosiaalisen identiteetin vahvistaminen.”

Instagramin muotokieli poikkeaa esimerkiksi viestisovellus WhatsAppista ja sen visuaalisuus soveltuu tanssi- ja bilevideoiden julkaisemiseen.

”Insta Storyt myös katoavat vuorokauden kuluessa eivätkä ole luontevasti tallennettavissa myöhempää käyttöä varten, kuten joidenkin muiden alustojen videot.”

Pääministeri Marinin ystäväporukan juhlimista kuvaavat videot ovatkin todennäköisesti tallennettu puhelimen näytöltä. Niiden vuotaminen julkisuuteen on osoitus siitä, että ryhmän luottamus on petetty.

”Luottamus on olennainen osa ihmisryhmiä. Se lisää ryhmän tiiviyttä ja tukee sen olemassaoloa. Jos luottamus petetään, se kertoo jotakin ryhmästä, ja voi tulla monelle yllätyksenä”, Uski sanoo.

Nyt nousseesta videokohusta on paljon opittavaa, ajattelee Uski.

”On kapeakatseista ajatella, että ihminen olisi vastuussa kaikesta siitä, mitä sosiaalisessa mediassa hänestä julkaistaan tai näkyy”, Uski sanoo.

Hän painottaa, että jokaisen olisi oltava varovainen ja tarkkana niin sosiaalisen median käyttäjänä kuin vastaanottajana. Somessa näkyvä sisältö on aina jollain tasolla irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä.

”Ihmisistä levitetään myös valheita ja mitä mehevämpi valhe on, sitä paremmin somealustojen algoritmit niitä levittävät.”

Hän muistuttaa, että varsinkin näinä aikoina informaatiovaikuttaminen on iso ongelma.

”Ei pidä uskoa kaikkea, mitä näkee ja somessa näytetään. On vastaanottajan vastuulla, millä lailla hän mihinkin informaatioon suhtautuu.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat