Yhdessä hurmioituneesti tanssiminen on ikivanha rituaali, mutta nyt olemme marginali­soineet sen klubeille

Esi-isämme tanssivat villisti yhdessä, sillä se piti yhteisön kasassa ja viholliset kaukana – ja tuntui ihanalta.

Viikon suosituksissa tällä viikolla tietokirjat tanssimisesta ja suomalaisesta rasismista sekä kuvanveistotaiteesta.

26.8. 10:57

Nyt kun puhutaan kovasti siitä, kuka saa tanssia, kuinka innokkaan näköisesti ja minkälaisessa seurassa, on hyvä palata tietokirjailija Barbara Ehrenreichin Dancing In the Streets -teoksen äärelle, joka kartoittaa yhdessä tanssimisen historiaa Dionysoksesta rock-konsertteihin.

Teoksessaan Ehrenreich kuvaa, miten luolapiirrosten perusteella jo kivikautiset esi-isämme ja -äitimme kokoontuivat tanssimaan villisti. Yhdessä hurmioituneesti tanssiminen on rituaali, joka on ollut käytössä lähes kaikilla vanhoilla sivilisaatioilla ja uskonnoilla – myös kristinuskolla! – mutta jonka me olemme sittemmin marginalisoineet klubeille, konsertteihin ja urheilukatsomoihin.

Samalla olemme menettäneet sen nautinnon ja yhteisöllisyyden, jonka yhdessä tanssiminen ja laulaminen synnyttää.

Barbara Ehrenreich: Dancing in the Streets: A History of Collective Joy, Metropolitan Books, 2007.

Mitä jokaisen pitäisi tietää suomalaisesta rasismista

Kirja Rasismi, valta ja vastarinta julkaistiin jo viime vuonna, mutta itse tartuin siihen hiljattain, ja sehän on todella kiinnostava.

Jos tuntuu usein siltä, että rasismista kirjoitetaan ja keskustellaan englanninkielestä lainatuin termein ja Yhdysvaltain tilanteen ja historian kautta, Rasismi, valta ja vastarinta tiivistää suomeksi ja Suomen kontekstissa mitä rasismista pitäisi tietää, kuka siitä voi tai saa puhua ja miten sitä vastaan voi toimia. Sen se tekee yllättävänkin luettavalla tavalla.

Tutkijoiden ja aktivistien tekstit tulevat aiheeseen eri kulmista ja käsittelytavat vaihtelevat keskustelulitteraatista tutkimusartikkeliin. Aiheet kattavat niin afrosuomalaisen yhteisön Good Hair Day -tapahtumat, poliisin harjoittaman rodullisen syrjinnän, saamelaisten sananvapauden kuin suomalaisen työelämän ennakkoluulot. Monet aiheista kuulostavat tutuilta, mutta yhteen kirjaan koottuna ne ovat silmiä avaava kokonaisuus.

Rasismi, valta ja vastarinta — Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Toim. Suvi Keskinen, Minna Seikkula, Faith Mkwesha. Gaudeamus, 2021.

Maailma on vinossa

Älä anna remonttiaitojen hämätä: siellä se nyt on, Kiasman edustalla, pitkästä aikaa! Richard Serran veistos Sukellus (1983) on palannut Kiasman pihalle.

Kahdesta säänkestävästä corten-teräslaatasta muodostuvan teoksen teräspinnat on nyt huolella harjattu ja puhdistettu, ja yli 12 000 kilon painoisten, kallistettujen teräslaattojen perustukset on rakennettu uudelleen. Toistaiseksi Sukellusta ympäröivät aidat, sillä Kiasmassa pohditaan vielä teosta ympäröivän kiveyksen uusimista.

Teos on parhaimmillaan sitten, kun remonttiaidat vihdoin poistetaan sen ympäriltä, sillä se pitää kokea paikan päällä ja mieluusti läheltä. Serran veistoksiin kuuluu se, että ne jykevyydestään huolimatta tuntuvat kaatuvan päälle ja hivuttavan horisonttia eri kulmaan herkullisella tavalla.

Richard Serran Sukellus-veistosta nostettiin paikalleen aiemmin kesällä.

Viikolla 34 eniten uusia varauksia saaneet kirjat Helmet-kirjastoissa:

Kaunokirjallisuus

1)Satu Rämö: Hildur

2) Meri Valkama: Sinun, Margot

3) Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

4) Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen

5) Colleen Hoover: It ends with us

Tietokirjat

1) Kjell Westö: Vuodet: Veljekset kertovat

2) Hanna Jensen: Äitini muistina – toinen kierros

3) Annie Ernaux: Isästä, äidistä

4) Katleena Kortesuo: Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui?

5) Tommy Hellsten: Olemisen voima – kirja rohkeasta ja levollisesta vaikuttamisesta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat