Maalari Jukka Korkeila on lihan ja hengen virtuoosi

Jukka Korkeilan maalauksia sävyttää groteski maallisuus ja vakavat kysymykset elämän olemuksesta, kirjoittaa kriitikko Timo Valjakka.

Jukka Korkeila: Momus, 2022, öljy.

24.8. 15:02 | Päivitetty 25.8. 11:07

Jukka Korkeila: Sinä kuljet kohti valoa, joka odottaa elämäsi lopussa 4.9. saakka Helsinki Contemporaryssa (Bulevardi 10). Ke–pe 12–18, la–su 12–16.

Jukka Korkeilan (s. 1968) maalausten kuva-aiheet liittyvät keskusteluun sukupuolivähemmistöjen asemasta, kapeista kauneusihanteista ja ahtaista miehen malleista.

Hänen maalauksissaan vilahtelee alastomia ja vahvasti lihallisia vartaloita, sukupuolielimiä sekä aasialaisia diktaattoreita. Siellä täällä pääosaan nousee Korkeilan kumppanin, saksalaisen näyttelijän Markus Kargerin drag-roolihahmo Frau Kraft.

Maalaukset lävistävän groteskin maallisuuden vastapainoksi Korkeila asettaa hengellisyyden, vakavat kysymykset elämän olemuksesta ja rajallisuudesta, joita vallitseva maailmantilanne vain terävöittää.

”Jokainen hetki on juhlan arvoinen – on iloittava siitä, että olemme vielä elossa ja täällä”, hän sanoo näyttelynsä tiedotteessa.

Toisiaan peilaavista kuva-aiheista muodostuu näyttelyn teoksia toisiinsa yhdistävä kertomus, tosin yhtä fragmentaarinen kuin kaleidoskoopin kuva. Toinen ilmaisun taso syntyy siitä, miten Korkeila on toteuttanut maalauksensa.

Maalarina Korkeila on virtuoosi, joka hallitsee vaivattomasti kaikki tekniikat ja maalinkäsittelyn menetelmät siveltimistä lastaan ja valokuvantarkasta räkäiseen ekspressionismiin, katutaiteesta tuttuja spraymaaleja ja sapluunakuvia unohtamatta.

Jokainen esillä oleva maalaus on yksilö ja toteutettu juuri sille ominaisella tavalla. Toteutus on kauttaaltaan tarkkaa ja mehevää tavalla, joka saa teokset ikään kuin tihkumaan moniselitteistä sisältöään.

Korkeila on pitkään asunut osan ajastaan Saksassa, Berliinissä ja Glauburg-Stockheimissa. Kotipaikka näkyy myös hänen maalauksissaan, jotka ovat tyylillisesti jatkoa 1900-luvun saksalaisen taiteen anarkistiselle ekspressionismille, jonka varhaisia edustajia olivat Otto Dix ja Georg Grosz.

Korkeila pukee ilmaisunsa kuitenkin edeltäjiään selvästi lempeämpään 2000-lukulaiseen asuun.

Jukka Korkeila: O.T.O. on, 2020, akryyli.

Oikaisu 25.8. klo 11.05: Toisin kuin arvostelussa luki aiemmin virheellisesti, Helsinki Contemporary on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin, ei tiistaista sunnuntaihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat