Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on onnistunut julkisuustemppu

Arkkitehtuurin Finlandian fokus on vahvasti kaikissa ehdokkaissa, ei pelkästään voittajassa, kirjoittaa Paula Holmila.

29.8. 0:30

Yhdeksättä kertaa jaettava Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on perustettu lähinnä julkisuuden saamiseksi uudelle arkkitehtuurille.

Julkisuutta varten muutkin Finlandia-palkinnot on toki luotu, ja siinä ne myös toimivat. Kirjallisuuden Finlandia on saanut ihmiset lukemaan ja vertailemaan ehdokkaita. Arkkitehtuurin Finlandia ehkä innostaa yleisöä käymään katsomassa ehdokastaloja ja kiinnittämään yleisesti huomiota arkkitehtuuriin.

Voittajan valinta on kaksivaiheinen. Esiraati on asiantuntijatuomaristo, jonka jäsenet seuraavat rakentamista ammatikseen.

Ehdokkaiksi pääsevät vain niin korkeatasoiset kohteet, että lopullisen palkinnon voi saada mikä tahansa ehdokkaista. Näin voittajan valinta voidaan antaa jollekulle ulkopuoliselle, yleistä kiinnostusta herättävälle henkilölle. Arkkitehtuurin Finlandian fokus onkin vahvasti kaikissa ehdokkaissa, ei pelkästään voittajassa.

Vaikka tunnetun henkilön valitseminen päättäjäksi voi tuntua julkisuustempulta, se on toiminut. Mieleeni ovat jääneet esimerkiksi Paavo Lipposen, Sixten Korkmanin, Hannu Väisäsen ja Esa Saarisen innostuneet ja oivaltavat perustelut valinnoilleen.

Kolmen ehdokkaan joukossa ei tänä vuonna ole yhtään puurakennusta, vaikka puurakentaminen on iso trendi. Sen sijaan kaikki ovat betonia, myös yksi korjausrakentamiskohde.

Jyväskylän yliopiston vuonna 1974 valmistuneen kirjaston korjausta on johtanut rakennuksen arkkitehdin Arto Sipisen poika Ari Sipinen. Sen lisäksi, että kirjasto on kiistatta aikansa merkkiarkkitehtuuria, jury on varmaan halunnut kiinnittää huomiota juuri 1970-lukuun, johon kohdistuu koko ajan enemmän kiinnostusta. Arto Sipisen muista töistä ovat tunnettuja esimerkiksi Espoon kulttuurikeskus ja Konserttitalo Mikaeli Mikkelissä.

Mäntän taidesaunaa jury kiittää huolellisesta rakentamisesta. Myös sauna on betonia, ei puuta. Saunan espanjalaiset arkkitehdit Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan suunnittelivat myös Mäntän Serlachius-museo Göstan paviljongin. Mänttä onkin esimerkki siitä, miten pienikin kunta voi saada jopa kansainvälistä julkisuutta järjestämällä yleisen arkkitehtuurikilpailun.

Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan läpimurto oli voitto Jätkäsaaren koulusta järjestetyssä yleisessä kilpailussa. Suurkoulu 800 oppilaalle pyrkii tilaratkaisuillaan tukemaan uusien opetussuunnitelmien tavoitteita, kuten ryhmätyötä ja muunneltavuutta. Ensi vuonna Tuusulaan valmistuu myös toimiston suunnittelema massiivipuukoulu, ja tulossa on myös Tampereen taidemuseon lisärakennus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat