Satiirisessa sarjakuvassa Kolumbus on itsekäs ryökäle joka etsii kultaa, pippuria ja kunniaa – ja on aina valmis pettämään oman miehistönsä

Löytöretkeilijä painuu haahuilijaksi maanmiehensä satiirissa. Helsingin sarjakuvafestivaali järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen 10.–11.9.

Altan kurvaa jälleen reippaasti poliittisen parodian puolelle.

8.9. 11:34

Sarjakuvat

Altan: Kolumbus – Erään haahuilijan tarina (Colombo). Suom. Heikki Kaukoranta. Asema, Zum Teufel, Täysi Käsi. 88 s.

Satiiria on varmasti helpompaa ja hedelmällisempää tehdä omasta ajasta kuin menneistä vuosisadoista. Menneisyys puree pikemmin vertauskuvallisella tasolla kuin suoraan.

Italialainen sarjakuvataiteilija Francesco Tullio Altan onnistui hienosti albumeissa Ada viidakossa ja Ada Macaossa, jotka kuvasivat 1900-luvun loppupuolta.

Ei Altan pärjää huonosti myöskään suurmieskuvauksessa Kolumbus – Erään haahuilijan tarina, joka sijoittuu 500 vuotta aiemmaksi. Mutta hän taisi tietää itsekin, ettei menneisyyden satiirin terä leikkaa nykyisyyttä kaikkein tehokkaimmin.

Altan avaa tarinansa esinäytöksellä, jossa intiaanipoika Kaipí keskustelee isänsä Ginon kanssa. Heillä on rationaalinen maailmankäsitys, seksiin suhtaudutaan vapaamielisesti ja metsästyksellä ja keräilyllä eletään leppoisasti.

Intiaanien kuvauksessa on sekä anakronistisia että romanttisia piirteitä. Niillä Altan rakentaa siltaa omaan aikaansa ja korostaa, että eurooppalaiset eivät saapuneet ryöväämään itseään huonompaa väkeä.

Vertailun vuoksi samalla hetkellä esinäytöksessä Kolumbus syntyy Genovassa keskelle saastaa ja sivistymättömyyttä. Eletään siis vuotta 1451.

Alkujakso on Altanille poikkeuksellisesti värillinen. Vaikka jälki näyttää hyvältä, itse tarina on onneksi hänen tuttua tyyliään, jonka mustan ja valkoisen kontrasteissa kippuranenäisten henkilöhahmojen raadollisuus pääsee oikeuksiinsa.

Myös Ada-albumeista tutut sarkastiset kommentit ruutujen marginaaleissa ovat mukana.

Itse tarinan alussa vuonna 1492 Kolumbus uskoo purjehtivansa kohti Intiaa, mutta on matkalla Amerikkaan, kuten kaikille sittemmin selvisi. Hän kertoo elämästään laivapojalle, kerubimaiselle Mariolle.

Kolumbuksen varhaisvaiheista on niukasti varmaa tietoa. Altan ei anna sen häiritä. Hänen Kolumbuksensa kertoo, että yksinhuoltajaäiti oli kevytkenkäinen kapakoitsija. Joidenkin tietojen mukaan tavernaa piti itse asiassa Kolumbuksen isä.

Myöskään Altanin kuvaus Kolumbuksen ja Espanjan kuningatar Isabellan seksisuhteesta on tuskin totta. Isabella, joka rahoitti Kolumbuksen matkan, oli historialliselta maineeltaan siveä katolilainen.

Historiallisiin epätarkkuuksiin – lievästi ilmaistuna – kuuluu myös Kolumbuksen kohtaaminen viikinkilaivan kanssa. Altan halusi epäilemättä muistuttaa, että viikingit kävivät Amerikassa paljon ennen Kolumbusta.

Ja mahtoiko maailman kuuluisin purjehtija todella kärsiä merisairaudesta? Altan näyttää Kolumbuksen vähän väliä yrjöämässä reelingin yli.

Altan kurvaakin reippaasti poliittisen parodian puolelle.

Ehkä Kolumbuksen tarkoitusperät eivät olleet kovin yleviä, mutta Altan tekee hänestä itsekkään ryökäleen, joka etsi vain kultaa, pippuria ja kunniaa – ja oli aina valmis pettämään muun muassa oman miehistönsä.

Kolumbus tarjoaa kuvan valkoisista vallanpitäjistä kyynisinä oman edun tavoittelijoina. Jos historia ei kuvaakaan heitä yhtä häijysti, niin tekojen tulokset vastaavat Altanin antamaa kuvaa. Ne ulottuvat tietysti nykypäivään saakka.

Kolumbus ilmestyi alun perin albumina 1979, kahden Ada-seikkailun välissä. Altan teki elämäkerta-albumin vielä toisesta maanmiehestään, Franciscus Assisilaisesta. Laajassa tuotannossa riittäisi vielä paljon suomennettavaa.

Fakta

Sarjakuvaväki kokoontuu Suvilahteen

  • Kahden vuoden tauon jälkeen Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään jälleen Suvilahden alueella Kattilahallin ja Tiivistämön tiloissa 10.–11. syyskuuta.

  • Tämän vuoden festivaalitaiteilija on tamperelainen Jiipu Uusitalo.

  • Kotimaisten taiteilijoiden runsaan joukon lisäksi tavattavissa on ruotsalainen Natalia Batista sekä ulkomaisia kustantajia.

  • Festivaalin järjestää Suomen sarjakuvaseuran jäsenistöstä koostuva työryhmä.

  • Tapahtumaan kuuluu myös omakustannesarjakuviin ja pienlehtiin keskittyvä Zine Fest.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat