Emmassa yritetään herättää henkiin vuonna 1987 sukupuuttoon kuollut lintu – Taidetta ja teknologiaa yhteen tuova näyttely on yllättävä runsaudensarvi

Emman kansainvälinen ryhmänäyttely liikkuu sukupuuton ja tiedonkeruun eettisyyden kaltaisissa päivänpolttavissa teemoissa.

Refik Anadolin teos Koneharhoja: Unelmia luonnosta.

2.9. 10:30

Nykytaide. Nykyaikaa etsimässä Espoon modernin taiteen museossa Emmassa 15.1.2023 saakka.

Kohoan ilmaan yläpuolellani leijailevan jättimäisen linnun hahmon mukana. Katson kuinka sen siivet avautuvat sivuillani, ja vasta sen jälkeen huomaan, että linnun päästä on jäljellä vain kallo terävine nokkineen ja tyhjinä ammottavine silmä-aukkoineen.

Ylläni leijuva, osiksi ilmaan hajoava aavemainen lintu on vuonna 1987 sukupuuttoon kuollut, Havaijilla elänyt kauainkiharapyrstö.

Jakob Kudsk Steensenin (s. 1987) teos Henkiin herätetty koostuu videoista, äänimaisemasta, installaatiosta sekä virtuaalilasien kautta koettavasta osuudesta. Se sai alkunsa, kun taiteilija törmäsi Youtubessa kauainkiharapyrstön kutsuhuutoon. Henkiin herätetty on samaan aikaan vastaus tuohon kutsuun ja yritys herättää henkiin sekä lintu että tämän elinympäristö.

Kudsk Steensenin teos on osa Espoon modernin taiteen museossa Emmassa esillä olevaa kansainvälistä ryhmänäyttelyä Nykyaikaa etsimässä. Näyttelyn nimi viittaa Olavi Paavolaisen samannimiseen vuonna 1929 julkaistuun esseekokoelmaan, jossa hän pohti kaupungistumista, koneita ja modernia, muuttuvaa maailmaa. Ensimmäinen Nykyaikaa etsimässä -näyttely nähtiin Emmassa vuonna 2016.

Nyt esillä oleva taiteen ja teknologian risteyskohtiin kiinnittyvä näyttely on varsin tyylikäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa on teoksia 16 taiteilijalta. Arja Millerin ja Ingrid Ormanin kuratoiman näyttelyn kaikkia teoksia yhdistää teknologia, mutta taiteilijoiden lähestymistavat vaihtelevat kriittisestä poeettiseen, absurdista synkkään.

Samalla myös aika, ajankohtaisuus ja ajan rajallisuus ovat olennainen osa useampaa teosta. Jälkimmäistä käsittelevä Rafael Lozano-Hemmerin (s. 1967) teos Viimeinen henkäys (2012, 2022) on paitsi poeettinen myös biometrinen tapa tallentaa näyttelijä Seela Sellan hengitys yhä uudelleen tyhjenevään ja täyttyvään paperipussiin.

Sougwen Chungin teoksessa Assembly Lines (2022) nykyajan etsiminen tiivistyy nykyhetken tavoittamiseksi läsnäolon ja meditaation kautta.

Sougwen Chungin Assembly Lines.

Näyttelyn avajaispäivänä nähty performanssi, jossa Chung maalasi yhdessä ohjelmoimiensa robottien kanssa, on jo muuttunut menneisyydeksi. Ihmisen ja robottien liikkeiden välille syntynyt yhteys on kuitenkin tallentunut pysyvämmiksi jäljiksi paitsi performanssin videotallenteena myös maalausten toisiinsa sekoittuvissa siveltimenvedoissa.

Teoksessa tekijyydet kohtaavat ja kerrostuvat, kun samaa maalausta ovat toteuttaneet sekä ihminen että robotti – joka on ihmisen ohjelmoima.

Yksi toistuva teema näyttelyssä on tiedon keräämiseen, tallentamiseen ja valvontaan liittyvät kysymykset.

Teoksessaan Vieraita asioita Heather Dewey-Hagborg (s. 1982) nostaa esiin biologiseen valvontaan ja rikosten selvittämiseen käytettävään DNA-menetelmään liittyviä uhkia. Dewey-Hagborg on erotellut ja analysoinut kaduilta poimimiensa tupakantumppien, hiusten ja purukumien sisältämän DNA:n, minkä perusteella hän on luonut 3D-tulostettuja muotokuvaveistoksia.

Kasvokuvat roikkuvat seinällä rivissä nukkemaisina naamioina tai kuin karmivat trofeet. Kasvot näyttävät siltä, että niiden perusteella voisi tunnistaa tuntemattoman purkansyöjän tai ohikulkijan, mutta todellisuudessa DNA:n perusteella luotu kuva ei ole tarpeeksi luotettava.

Stephanie Dinkinsin (s. 1964) teokset puolestaan tarjoavat näkökulmia yhdenvertaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja saavutettavuuteen teknologian saralla, jossa valkoinen mies on monella tavalla normi. Taiteilija on syöttänyt oppivalle tekoälylle tietoa mustan amerikkalaisen perheen elämästä useiden sukupolvien ajalta ja käy keskusteluja ensimmäisen mustan sosiaalisen robotin kanssa.

Heather Dewey-Hagborgin Vieraita visioita. Dewey Harbog loi tulostettuja muotokuvaveistoksia DNA-analyysin perusteella.

Stephanie Dinkinsin Keskusteluja Bina48 kanssa -teos.

Jaakko Pietiläisen (s. 1986) Käärinliinoissa ei ole taskuja (2020) kuvaa kuvitteellisen iGum-laitteen ja -sovelluksen käyttöä. Teoksen päähenkilö viettää aikaa hotellihuoneessa ja seikkailee iGumin avulla virtuaalimatkoilla: vilistää pääjalkaisena muistojensa museossa ja ajelee autolla tulevaisuuden Islannissa ystävien kanssa. Puolituntinen videoteos käsittelee tiedon tallentamista kriittisesti mutta luotaa teknologian mahdollisuuksia myös varsin mielikuvituksellisella, viihdyttävällä ja absurdilla otteella.

Sukupuuttoon kuolleen kauainkiharapyrstön lisäksi näyttelyyn mahtuu toinenkin kohtalokas lintu. Dora Budorin (s. 1984) Säilytyskone-teoksessa vinyylikalvon takana lentelee yksinäinen robottilintu maahan aseteltujen rauniomaisten elementtien yllä. Näyssä on samanaikaisesti jotakin lumoavaa ja lohdutonta. Keltainen kalvo rajaa tilan, muuttaa sen epätodelliseksi ja korostaa linnun eristäytynyttä yksinäisyyttä.

Dora Budorin Säilytyskone-teoksessa vinyylikalvon takana lentelee yksinäinen robottilintu maahan aseteltujen rauniomaisten elementtien yllä.

Teos on visuaalisesti vaikuttava, mutta lisätasoja siihen tuovat vielä installaation paikkasidonnaiset osat sekä sen sisältämät viittaukset. Teoksessa hyödynnetyt rakennusmateriaalit ovat näyttelytilan ikkunasta näkyvän, Matti Suurosen suunnitteleman Futuro-talon alkuperäisiä muotteja sekä WeeGee-rakennuksesta purettuja seinätiiliä.

Robottilinnun lentorata perustuu säveltäjä Magnus Lindbergin toisen viulukonserton nuotinnukseen, ja teoksen nimi, Säilytyskone, puolestaan viittaa Philip K. Dickin tieteisnovelliin, jossa musiikkia pyritään säilyttämään muuttamalla partituureja eläimiksi.

Säilytyskoneen äärellä ja sen ansiosta moni näyttelyn teema loksahtaa paikoilleen, robottilinnun siiven isku kerrallaan.

Oikaisu 2.9.2022 klo 14.09: Korjattu sana soidinhuuto sanalla kutsuhuuto sekä tarkennettu Heather Dewey-Hagborgin ja Stephanie Dinkinsin teoksen arvosteluja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat