Lippujen hinnat ovat herättäneet hämmästystä – HS selvitti, miten suuret kulttuuritapahtumat ovat kallistuneet kymmenen vuoden aikana

Erityisesti suurten festivaalien ja menestysmusikaalien pääsyliput ovat entistä kalliimpia. HS:n kyselyssä selvisi myös, että lippujen korkea hinta karkottaa jo kävijöitä.

Ihmiset jonottivat sisäänpääsyä Flow-festivaalille Helsingin Suvilahdessa elokuussa.

4.9. 14:28 | Päivitetty 5.9. 14:21

Koronarajoitusten poistuttua yleisöä on virrannut tänä kesänä festivaaleille ja konsertteihin, mutta kahden hiljaisen vuoden jälkeen pääsylippujen hinnat ovat hämmästyttäneet monia.

Erityisesti monien suurten festivaalien ja kevyen musiikin konserttien ulkomaisten esiintyjien palkkiot ovat nousseet jyrkästi, ja tapahtumien rakentaminen on entistä kalliimpaa. Flow-festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio arvioi elokuussa HS:ssa, että yleinen hintatason nousu ja koronapandemian aiheuttamat poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet festivaalien pääsylippujen hintaan.

Niinpä pääsylippujen hinnat ovat monissa tapahtumissa nousseet yleisiä kuluttajahintoja enemmän. Tilastokeskuksen mukaan hinnat nousivat nousivat vuonna 2021 vain 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kulttuuripalveluissa lipun hinnan nousussa voi olla muitakin syitä. Espoon Emma-museon pääsylipun hinta nostettiin tänä syksynä 12 eurosta 20 euroon. Yhtenä keskeisenä syynä oli, että yhä useampi kävijä käyttää Museokorttia, ja museon oman lipunmyynnin tulot ovat jääneet entistä pienemmiksi.

HS vertaili kulttuuritapahtumien pääsylippujen hintoja muutamissa esimerkkitapauksissa. Koronaa edeltävän ajan eli vuoden 2019 hintatasoon verrattuna hinnat ovat pysyneet osin samana tai nousseet hieman joissakin tapahtumissa, mutta suurempi muutos nähdään, kun verrataan hintoja kymmenen vuoden takaisiin.

Vertailussa on käytetty järjestäjien ilmoittamia hintoja ilman mitään erityisryhmäalennuksia.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana pääsylippujen hinnan nousu on ollut huomattavaa niin klassisen musiikin kuin popin ja rockin tilaisuuksissa. Yksittäisten artistien keikoilla osa lipun hinnan noususta voi selittyä esiintyjän kasvaneella suosiolla ja sen vuoksi nousseella esiintymispalkkiolla.

Esimerkkeinä käytetyt Sting, Von Hertzen Brothers ja Maija Vilkkumaa olivat suosittuja kymmenen vuotta sitten ja ovat pysyneet vetovoimaisina sen jälkeenkin.

Von Hertzenien keikan lippu maksoi 23 euroa vuonna 2012, 28 euroa vuonna 2019 ja 35 euroa tänä vuonna. Maija Vilkkumaan lippujen hinnat samoina vuosina olivat 22, 25 ja 29 euroa.

Stingin keikalle pääsi 69 eurolla vuonna 2012, seitsemän vuotta myöhemmin hinta oli noussut 79 euroon ja tänä syksynä Stingin keikan liput Helsingin jäähallissa maksavat 99,50 euroa.

Vaikka Kansallisoopperan tärkeimmissä tuotannoissa halvimpien lippujen hinta on noussut suhteellisesti paljon, niin oopperaan voi yhä päästä joissakin tapauksissa vain 20 eurolla. Tämän hintaluokan lippuja on myynnissä kuitenkin erittäin vähän, ja ne myydään loppuun ensimmäisenä.

Poikkeus yleisestä linjasta on Sirkus Finlandia, jossa ei edes muisteta tarkkaan, koska pääsylipun hintaa on viimeksi korotettu.

Suurilla festivaaleilla hinnan nousu tarkoittaa jo selvästi suurempaa rahanmenoa. Tänä kesänä sekä Flow’ssa että Ruisrockissa kolmen päivän lipun hinta oli noussut yli 200 euroon. Vuonna 2012 Flow’n kolmen päivän lippu maksoi 130 euroa ja Ruisrockin 115 euroa.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen suuret festivaalit eivät tosin näytä erityisen kalliilta. Norjan Øyafestivalenin lippu maksaa 365 euroa, raskaaseen rockiin keskittyneen Ruotsin Sweden Rockin lippu 306 euroa ja Pohjoismaiden suurimman festivaalin lippu Tanskan Roskildessa 303 euroa.

HS kysyi lukijoilta, ovatko lippujen hinnat jo niin kovia, että kiinnostavaan tapahtumaan ei ole varaa mennä.

Noin puolet 126:sta kyselyyn vastanneesta ilmoitti käyttäneensä tänä vuonna kulttuuritapahtumien lippuihin rahaa suunnilleen yhtä paljon kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana.

Neljännes vastaajista on käyttänyt nyt vähemmän rahaa ja neljännes enemmän.

Kyselyssä kysyttiin myös, mikä on suurin hinta, jonka vastaaja on tänä vuonna pääsylipusta maksanut. Noin puolet vastaajista kertoi, että kallein lippu maksoi enintään sata euroa.

Suurten musikaalien pääsyliput ovat kallistuneet viime vuosien aikana. Helsingin kaupunginteatterin tämän syksyn musikaali on Priscilla, aavikon kuningatar.

Vastaajat nimesivät myös joitakin tapahtumia, joihin he olisivat halunneet mennä, mutta pääsylippu oli liian kallis.

Tällaisia olivat muun muassa musikaalit ja erikseen Helsingin kaupunginteatterin Priscilla-musikaali, Savonlinnan oopperajuhlat, Flow, Rockfest, Helsingin juhlaviikkojen Huvilan keikat ja muutama yksittäinen pop- ja rockkonsertti.

Yksi vastaaja kertoo jättävänsä menemättä Sigur Rós -yhtyeen tulevalle keikalle Helsingin Kulttuuritalossa. Permantopaikan lippu maksaa 129 euroa.

”Saman yhtyeen konserttilippu Hartwall-areenassa vuonna 2013 maksoi 65 euroa”, hän kertoo.

Sata euroa näyttää olevan monille merkittävä kipuraja pääsylippuostoksilla. Puolet vastanneista kertoi, että hänen kallein tänä vuonna ostamansa pääsylippu maksoi sata euroa tai vähemmän.

Yli 200 euroa lipusta maksaneita oli vain reilu kymmenesosa vastaajista.

Hintataso on vaikuttanut kulttuurin kulutustottumuksiin myös niiden vastaajien kohdalla, jotka ovat käyttäneet tänä vuonna saman verran tai enemmän rahaa kuin ennen koronarajoituksia.

”Hiukan enemmän harkitsen lippujen ostoa. Onneksi työnantaja kaksinkertaisti kulttuuriedun, se on auttanut tilannetta. Kesällä käytiin myös ilmaiskeikoilla, ja Museokortti on iso ilo”, kertoo vastaaja, jonka käyttämä rahamäärä on pysynyt entisellä tasolla.

Tapahtumissa käynti voi olla myös solidaarisuutta taiteen tekijöitä kohtaan.

”Mennään silti, vaikka kirpaisee. Halu tukea alaa ja ennen kaikkea elämysten vuoksi satsataan kulttuuriin”, sanoo yksi vastaaja, joka on käyttänyt tänä vuonna aiempaa enemmän rahaa tapahtumalippuihin.

Niille, jotka ovat vähentäneet pääsylippuihin käyttämäänsä rahamäärää, festivaalit ja ilmaistapahtumat ovat usein käyneet yksittäisiä konsertteja houkuttelevammiksi.

”Kun yhden artistin/bändin areenakeikan edullisin lipputyyppi maksaa 70–100 euroa, valitsen mieluummin festarit, jolloin saan päivälipun samaan hintaan ja näen enemmän keikkoja”, yksi vastaaja kertoo.

Konserttien pääsylippujen lisäksi rahaa menee tapahtumissa tarjottavaan ruokaan ja juomaan. Kauempaa tuleville matka- ja majoituskulut voivat tehdä konsertista tai festivaalista satojen eurojen hintaisen elämyksen.

Erityisesti lapsiperheissä kulttuuribudjettia täytyy miettiä uusiksi, kun liput kallistuvat.

”Käytetään vähemmän rahaa aikuisten kulttuuriin ja enemmän rahaa lasten tapahtumiin.”

Järjestäjien kulut ovat kasvaneet yhdessä yleisen hintatason nousun kanssa, tapahtuma-alan etujärjestö Livefin ry:n toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen sanoo tekstiviestitse. Lisäksi alalla elvytään edelleen korona-ajan aiheuttamista tappioista.

”Livefinin edustaman vapaan kentän toimijoille lipunmyynti on se, mistä tulot pääasiassa muodostuvat, joten lippuhintojen nostaminen on yleisen hintatason noustessa välttämätöntä. Koska tapahtumia on peruttu ja lippuja siirretty, saattaa toki joissakin tapauksissa korotus vaikuttaa suurelta, kun edellinen hinta on vuodelta 2019.”

Monet tapahtumien järjestäjät yrittävät kehittää toimintaansa niin, että tilaisuudet olisivat lippuhinnoiltaan mahdollisimman saavutettavia.

”Meidän täytyy miettiä, mitkä ovat niitä asioita, missä pystyy säästämään, jotta tapahtumat ovat silti kiinnostavia, toimivia ja turvallisia”, Hulkkonen sanoo.

Oikaisu 5.9. klo 14.05: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Kansallisoopperaan voi yhä päästä joissakin tapauksissa vain 35 eurolla. Kansallisoopperaan voi päästä 20 eurolla. Lisätty myös tieto, että ko. hintaluokan lippuja on myynnissä erittäin vähän, ja ne myydään loppuun ensimmäisenä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat