Esikoisrunoilijoilla on usein painetta sanoa maailmasta kaikki olennainen, sillä kuka tietää, vaikka ensimmäinen kirja jäisi viimeiseksi.
Korkealla tasolla aloittavalle runoilija Mikko Rädylle en moista kohtaloa toivo, vaikka kirjassa vilisee muinaiseläimiä supernorsu deinotheriumista liskolintuihin ja vaikka Rädyn loikka avaruuden laitamilta Alepan hyllylle on epäilyttävän kevyt.