Valeri Gergijeviltä vaadittiin yleispasifismin sijasta hyökkäyksen tuomitseva lausunto ja kun sitä ei saatu, ura lännessä on ohi. Daniil Trifonov antoi vastaavan yleispasifistisen lausunnon, mutta ura lännessä jatkuu. Sopraano Anna Netrebkon takinkääntö putinismista hyökkäyksen tuomitsijaksi jakaa mielipiteitä.

Näin venäläisiin suhtaudutaan Suomen konserttisyksyssä – Jyrkkä ei Gergijeville, ei samoja vaatimuksia Trifonoville

Rajankäynti on vaikeaa myös taiteilijavalinnoissa, kun Venäjä jatkaa julmaa hyökkäystä ja laajojen alueiden miehitystä Ukrainassa.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut vaikeitakin rajanvetoja Suomen musiikkielämässä. Kenen venäläisen muusikon kanssa yhteistyötä voi jatkaa ja kenen ei?

Nyt ratkaisuja on tehty ja ne heijastuvat myös Suomen konserttisyksyyn.

Ensimmäisen ison ratkaisun teki Mikkelin musiikkijuhlat, kun se lopetti yhteistyön monikymmenvuotisen taiteellisen johtajansa Valeri Gergijevin kanssa. Syyksi kerrottiin, että häneltä saatiin kysyttäessä vain yleispasifistinen lausunto, ei selkeää suurhyökkäyksen tuomitsemista. Gergijevin ura lännessä on ehkä lopullisesti ohi.

Tähtipianisti Daniil Trifonoville samaa seurausta ei tullut.

Häneltäkin on saatu yleispasifistisia lausuntoja, mutta New Yorkiin asettunut venäläispianisti sai silti konsertoida Helsingin juhlaviikoilla viime viikolla ja maailmankiertue jatkuu.

Miksi Gergijeviltä vaadittiin enemmän kuin Trifonovilta?

Länsi rakasti Gergijevin lahjakkuutta ja kansainvälisiä yhteistyöprojekteja jo vuosia ennen Vladimir Putinin poliittisen uran alkua. Kun Putinin syntilista vähitellen kasvoi, myös Gergijev ehti kerätä paheksuntaa Putin-myönteisillä lausunnoillaan ja teoillaan yli 20 vuoden ajan. Lopulta mitta täyttyi.

Trifonovilla ei ollut vastaavaa syntitaakkaa ja yhteyksiä venäläisjohtoon. Niinpä hän kelpasi Juhlaviikoillekin. Sen sijaan ennen pandemiaa lupailtua Pietarin filharmonikkojen juhlaviikkovierailua ei tapahtunut.

”Emme ota ohjelmistoon instituutioita tai tahoja, jotka ovat Venäjän valtion tukemia tai voimakkaasti kytköksissä Venäjän nykyjohtoon, mutta se ei koske laajemmin venäläisiä muusikoita tai esiintyjiä", Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari linjaa.

Yhden mahdollisen rajankäynnin tarjoaa vangitun venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin säätiö, joka julkaisi Gergijevin todellisia ja väitettyjä syntejä esittelevän videonsa huhtikuussa. Videolla säätiö kehotti länttä nimeämään pakotteiden kohteeksi Gergijevin ja tukun muita venäläistaiteilijoita.

Heistä Suomessa on toistuvasti esiintynyt Gergijevin lisäksi lähinnä pianisti Denis Matsujev.

Navalnyin säätiön suosituslista pakotteiden alle kuuluvista taiteilijoista löytyy englanninkielisen käännöstekstin sisältävästä videosta kohdalta 47 minuuttia 10 sekuntia.

Nopea kysely helsinkiläisorkestereille tuottaa odotetun tuloksen. Vaikka Gergijev olisi saatavilla, häntä ei kutsuttaisi. Eikä Matsujeviakaan enää näy suomalaislavoilla.

”En kiinnittäisi Gergijeviä Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestariksi, enkä ylipäätään taiteilijoita joiden arvopohja on räikeästi ristiriidassa Helsingin kaupungin arvojen kanssa”, HKO:n intendentti Aleksi Malmberg linjaa.

Taiteilijan synnyinmaa tai kansalaisuus eivät sinänsä ole HKO:lle este. Sama koskee Radion sinfoniaorkesteria.

Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie kertoo, että myöskään julkista hyökkäyksen tuomitsemista ei venäläisiltä vaadita.

”Se saattaa johtaa taiteilijan tai hänen omaisensa vankeustuomioon tai muuhun vaaraan. Sen sijaan tutkimme jokaisen venäläisen taustat emmekä kiinnitä ketään, joka tukee Venäjän hallintoa ja sotaa, on esiintynyt vuoden 2014 jälkeen Donbasin alueella tai Krimillä, soittaa Venäjän valtion omistamalla instrumentilla tai on EU:n pakotelistoilla”, hän sanoo.

Anna Netrebkon takinkääntö ei vakuuta kaikkia.

Sopraano Anna Netrebko on takinkääntäjänä kiinnostava tapaus.

Hän antoi itäukrainalaiselle Donetskin oopperalle miljoona ruplaa vuonna 2014. Rahat vastaanotti silloinen separatistijohtaja separatistilipun liehuessa lavalla. Netrebko väitti ymmärtäneensä tästä vain sen, että hän avustaa kulttuurilaitosta.

Netrebko asuu Itävallassa ja elvytti vaarassa olleen uransa tuomitsemalla hyökkäyksen keväällä. Samalla katkesivat välit Putiniin.

Netrebkon kesäksi kaavailtu konsertti Helsingin Musiikkitalossa vielä peruttiin, mutta maailmalla Milanon La Scala ja esimerkiksi Wienin valtionooppera ovat jo toivottaneet Netrebkon tervetulleeksi.

Voi olla, että putinistin onnistunut takinkääntö rohkaisee muita samaan, mikä olisi lännen kannalta tervetullutta.

Radion sinfoniaorkesteri ei lämpene.

”Netrebko oli profiloitunut selvästi Putinin kannattajaksi. Kun hän joutui umpikujaan, en ole kovin vakuuttunut hänen selityksistään. Ei meillä olisi varaakaan häneen. Jos tilaisuus silti tulisi, asia pitäisi varmaan käydä läpi Ylen juristin kanssa”, intendentti Sarotie sanoo.

HKO:n Malmberg muotoilee asian seuraavasti:

”Netrebko ei ole ollut ajankohtainen mahdollinen taiteilijakiinnitys viime vuosina, enkä nytkään halua kommentoida hänen tai muiden mahdollisten vierailijoiden osalta mahdollista lopputulemaa, jos asia jostain syystä aktualisoituisi yhtäkkiä.”

Taiteilijakiinnitykset tehdään aina ”tapauskohtaisesti niin taiteellinen, taloudellinen, arvopohjainen kuin muutkin näkökulmat huomioiden”, Malmberg lisää.

Venäläisviulistit Ravil Isljamov ja Galija Žarova läpäisivät Sibelius-viulukilpailun karsinnan, mutta lopulta heidän osallistumisensa kiellettiin. Venäläispianisteille ei asetettu vastaavaa kieltoa lokakuun Maj Lind -pianokilpailuun.

Musiikkikilpailumme tekivät tänä vuonna vastakkaiset ratkaisut.

Keväällä Sibelius-viulukilpailu perui venäläisten kilpailijoiden osallistumisen, mutta lokakuussa alkava Maj LInd -pianokilpailu ei pidä pelkkää kansalaisuutta syynä sulkea pois venäläisiä tai valkovenäläisiä pianisteja. Samalla kilpailu vapautti ukrainalaiset kandidaatit ilmoittautumismaksusta.

Lue lisää: Paras soittaja ei välttämättä voita Sibelius-viulukilpailua, sillä venäläis­opiskelijat suljettiin pois: Näin kiisteltyä päätöstä nyt perustellaan

Pari ukrainalaispianistia ylsi mukaan, samoin esimerkiksi venäläissyntyinen, viitisen vuotta lännessä opiskellut kilpailumenestyjä.

Maj Lind -pianokilpailu häivyttää esiintyjien kansalaisuudet verkkosivuillaan ja mainitsee vain heidän uusimman opinahjonsa.

Sillekin löytyy perusteita. Valtiot eivät lähetä kilpailijoita – opiskelijat hakevat kilpailuun yksilöinä.

PItkän linjan emigrantteja ei hyljeksitä syntyperän vuoksi. Elisabeth Leonskaja muutti Neuvostoliitosta Itävaltaan jo 1970-luvulla ja konsertoi syyskuun lopulla Lahdessa.

Rajanveto on muuttunut myös orkesterien solistikiinnityksissä. Vielä keväällä Kymi Sinfonietta perui viulisti Nikolai Boriso-Glebskin esiintymisen, koska hän on paitsi Belgian myös Venäjän kansalainen.

Syntyperä ei enää näyttäisi riittävän yhteistyön katkaisemiseen. Esimerkiksi 1970-luvulla Itävaltaan Neuvostoliitosta emigroitunut pianisti Elisabeth Leonskaja saa toki konsertoida syyskuun lopulla Lahdessa.

Myös HKO:n ja Tampere Filharmonian solistina konsertoiva pianisti Aleksandr Melnikov ja toinen Tampereen tähtivieras, amerikkalaistunut Kirill Gerstein saavat konsertoida. Molemmat myös tuomitsivat hyökkäyksen heti helmikuussa.

Venäläissyntyinen amerikkalaispianisti Kirill Gerstein konsertoi Tampereella. Hän tuomitsi hyökkäyksen heti 24. helmikuuta.

Radion sinfoniaorkesterin kauteen mahtuu kolme venäläissyntyistä taiteilijaa, eikä perumissyitä löytynyt.

Pianisti Boris Giltburg muutti jo lapsena Israeliin ja tuomitsee Venäjän hyökkäyksen. Kapellimestari Maksim Emeljanytšev on tuominnut hyökkäyksen.

Keväällä RSO:ta johtava Tugan Sohijev jätti Venäjän ja Moskovan Bolšoi-teatterin johtajuuden sekä myös ranskalaisen Toulousen orkesterin turhautuneena siitä, että hän koki itseltään vaadittavan ”yhden musiikillisen tradition hylkäämistä toisen hyväksi”.

Vaatimus ei ole kovin yleinen, sillä suuria venäläissäveltäjiä soitetaan lännessä edelleen. Samalla esimerkiksi ukrainalaissäveltäjä Valentin Silvestrovin esitykset lisääntyvät.

Valentin Silvestrov pakeni hyökkäystä Ukrainasta Pariisiin. Hänen musiikkiaan kuulee tänä syksynä esimerkiksi Porissa ja Lahdessa.

Rajankäynti vaihtelee varmasti jatkossakin, niin vaikeasta kokonaisuudesta on kyse. Samalla pakotteet tuovat paitsi suoria, myös epäsuoria seurauksia.

”Kaikessa yhteistyössä noudatetaan EU:n asettamia pakotteita, jotka voivat nyt käytännössä estää kokonaan toiminnan venäläisten yritysten ja jopa henkilöiden kanssa, koska emme todennäköisesti pysty maksamaan palkkioita venäläisille tileille”, muistuttaa RSO:n Sarotie.

HKO kertoo seuraavansa tilannetta.

”Katsomme, millä tavoin voimme käsitellä vapauden, ihmisarvon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden periaatteita osana orkesterin taiteellista työtä”, tiivistää HKO:n intendentti Aleksi Malmberg.

Lue lisää: Syksy on täynnä tähtivieraita ja kilpailuvoittajia – HS kokosi klassisen musiikin kauden tapaukset

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat