Ukrainalaistaiteilija pitää päiväkirjaa sodasta – Pöydän pintaan kaiverrettiin yksi julma päivä, ja se paljastettiin keskellä EU-kortteleita

Jevgenia Belorusetsin kansainvälistä huomiota saaneeseen päiväkirjaan perustuva teos paljastettiin tiistaina Brysselissä.

Jevgenia Belorusetsin päiväkirjamerkintä maaliskuulta on nyt kaiverrettu metallisen pöydän pintaan. Pöytä on esillä EU-parlamentin puistossa.

7.9. 14:19

Bryssel

Helmikuun 24. päivän aamuna ukrainalainen valokuvaaja, kirjoittaja ja taiteilija Jevgenia Belorusets heräsi Kiovassa ja katsoi puhelintaan. Useita yön aikana tulleita puheluita, tuttavilta ja omalta perheeltä.

Belorusetsin ensimmäinen ajatus oli, että häntä tavoitellaan jonkin läheiselle tapahtuneen onnettomuuden takia.

”Soitin ensimmäiseksi serkulleni, jonka kaunis puheääni on aina rauhoittanut minua.”

Serkku kertoi Venäjän hyökkäyksen alkaneen.

Belorusetsin oli vaikea uskoa sitä. Se, mistä Ukrainassa oli pitkään puhuttu ja kirjoitettu, oli tuntunut liian absurdilta ollakseen mahdollista.

Koko tilanteen mielettömyys ja ahdistavuus vaativat purkautumiskanavan, ja Belorusets alkoi heti ensimmäisenä päivänä tehdä muistiinpanoja ja kuvata.

Siitä syntyi sotapäiväkirja, joka nousi kansainväliseen tietoisuuteen saksalaisen Der Spiegel -aikakauslehden kautta. Lehti etsi Ukrainasta paikallisia kirjoittajia ja päätyi julkaisemaan Belorusetsin päiväkirjaa reaaliajassa.

Belorusets on aiemmin muun muassa julkaissut kirjan Donbasissa asuvien naisten elämästä.

Päiväkirjaa hän kirjoitti sodan alusta 4. huhtikuuta asti. Silloin hän lähti ensi kertaa sodan alkamisen jälkeen Kiovasta ja matkusti Berliiniin.

Sen jälkeen päiväkirja on alkanut elää omaa elämäänsä itsenäisenä taideteoksena. Tiistaina Brysselissä aivan EU-parlamentin vieressä paljastettiin sotapäiväkirjaan perustuva teos.

Se on karu, metallista hitsattu pöytä, jonka pintaan on kaiverrettu englanniksi käännetty päiväkirjamerkintä maaliskuulta. Ajatuksena on, että ihmiset voisivat parlamentin viereisessä pienessä puistossa käydessään kokoontua pöydän ympärillä ja lukea yhdestä päivästä sotaa käyvässä maassa, yhden ihmisen näkökulmasta.

Jevgenia Belorusetsin sotapäiväkirja on ollut esillä myös Venetsian biennaalissa. Siellä otteet ja valokuvat olivat laajasti esillä yleisölle.

Teos on esillä parlamentin puistossa lokakuun loppuun asti. Tavoite on, että teos kiertäisi jatkossa ympäri Eurooppaa museoissa, näyttelyissä ja tapahtumissa.

Pöytä valmistettiin Harkovassa, jota Venäjä on sodan aikana pommittanut armotta.

”Harkovassa ihmiset ovat eläneet vaikeassa tilanteessa vielä pidempään kuin me Kiovassa keväällä. Halusin teettää teoksen siellä, koska ajattelin sen kertovan, että hyökkäyksestä huolimatta ihmiset asuvat siellä ja tekevät siellä työtä. Ehkä se avaa koko tämän väkivallan absurdiutta”, Belorusets sanoo.

Belorusetsin päiväkirja oli valokuvineen esillä kesällä Venetsian biennaalissa.

Brysselissä paljastetun teoksen tilasivat eurooppalaisten kulttuuri-instituuttien verkosto Eunic ja European Cultural Foundation. Parlamentti toimi niiden kumppanina.

Eunicissa aktiivisen Suomen Benelux-instituutin johtaja Laura Boxberg sanoo olevan tärkeää, että ukrainalaiset taiteilijat voisivat jatkaa työskentelyään ja saisivat myös tuloja. Se oli yksi syy teoksen tilaamisen taustalla.

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Jevgenia Belorusets meni kadulle kameroineen. Iltapäivällä kahvilat olivat vielä auki, mutta alkoivat sitten sulkea oviaan ja peittää ikkunoitaan kuin lähteäkseen pysyvästi.

”Autot katosivat ennen vilkkailta kaduilta. Tilalle tuli ukrainalaisia panssarivaunuja. Kun yritin kuvata niitä, asemies juoksi luokseni ja sanoi kuvieni voivan tappaa ihmisiä.”

Belorusets päätti pysyä Kiovassa, vaikka monet hänen ystävänsä lähtivät maasta.

”Sota ei ole muuttanut minua. Se vain muutti elämäni täysin toisenlaiseksi. Herään joka aamu sotaa ajatellen, ja joudun joka aamu muistuttamaan itselleni, että se jatkuu edelleen.”

Päiväkirjaa kirjoittaessaan hän halusi jokaisen merkinnän olevan viimeinen – että hän voisi herätä aamuun, jolloin ei enää olisi tarvetta tehdä muistiinpanoja sodasta.

Lukiessaan ensimmäisiä päiväkirjamerkintöjä Belorusets sanoo näkevänsä yhä energian, joka syntyi lujasta luottamuksesta sodan nopeaan loppumiseen. Se toiveikkuus on nyt karissut.

Pöytään kaiverrettuna maaliskuun 7. päivänä venäläiset ampuivat kaksi postin työntekijää postiautoon Zaporižžan alueella. Uutisten mukaan he olivat jakamassa eläkkeitä vanhuksille.

Belorusets muistelee, miten hänen oma isoäitinsä sai aikoinaan pienen eläkkeensä samalla tavalla, koska ei huonosti liikkuvana jaksanut lähteä postitoimistoon.

”Ajattelin heti niitä naisia, jotka kävivät isoäitini luona. Se on osa Ukrainaa, sellaiset pienet hyvät teot. Se on yksi syy, miksi rakastan Ukrainaa, ja siksi valitsin teokseen sen maaliskuun päivän.”

Jevgenia Belorusetsin teos One day more on esillä 29. lokakuuta asti EU-parlamentin Citizen’s Garden -puistossa Brysselissä, Rue Vautier 62.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat