Toimitus saa paljon palautetta kielivirheistä – Testaa HS-kielivisassa, osaatko itse yhdyssanat

HS:n uudet kieliaiheiset visailut ammentavat toimittajien kömmähdyksistä, joihin on usein löydettävissä lieventävä asianhaara.

4.10. 7:00

Suuren sanomalehden toimitus saa runsaasti lukijapalautetta. Yksi merkittävä palautteen aihe on lehdessä käytettävä kieli.

Toiset palautteen antajat ovat aktiivisempia kuin toiset. Heidän viesteistään pystyy välillä aistimaan suoranaisen pettymyksen: miten lehdessä voi jälleen olla sama virhe, vaikka olen huomauttanut siitä toimitukselle lukuisia kertoja?

HS:n kielenhuoltajana olen erittäin tietoinen siitä, ettei kaikki mene aina nappiin tekstien viimeistelyssä. Yleiskielen sääntöjen parissa vietetyt vuodet ovat myös tehneet varsin selväksi, kuinka laajasta ja mutkikkaasta kokonaisuudesta on kyse.

Ollakseen yleiskielen käytön mestari joutuu omaksumaan valtavan määrän tietoa, jota pitää osata soveltaa. Rajanveto ei aina ole helppoa: kun on oppinut, että Kreikan-matka kirjoitetaan yhteen, ei ole suunnaton ihme, jos tulee kirjoittaneeksi virheellisesti myös ”Irakin-sota”. Alkukirjainkaan ei aina ole selviö: aurinko paistaa, mutta toisaalta Maa kiertää Aurinkoa.

Kielenhuollon ammattilainenkin joutuu usein tarkistamaan asioita lähdeteoksista. Asiaan hieman vähemmän vihkiytynyt toimittaja taas ei välttämättä ehdi kiireen tullen muistella, mistä kulloiseenkin pulmaan löytyisi luotettavin ratkaisu.

Toimittajilta odotetaan kovaa oikein­kirjoitus­osaamista, koska kieli on aivan keskeinen osa journalismia.

Toisin kuin virheiden perusteella voisi joskus luulla, kielestä keskustellaan ja kysytään HS:n toimituksessa aktiivisesti. Suuressa toimituksessa ihmisiä kuitenkin tulee ja menee, uusia rekrytointeja tehdään ja väki lomailee tai on kiireistä.

Ei siis ole ihme, etteivät kaikki ole jatkuvasti perillä kieliasioista ja omaksu tauotta uutta kielitietoa. Kielenhuolto-ohjeiden laajuudesta taas johtuu se, ettei jokaisesta nippelistä yksinkertaisesti voi tai kannata muistuttaa henkilöstöä jatkuvasti.

Lisäksi harva toimittaja aloittaa uransa jonkin asian valmiina asiantuntijana ja pysyy samassa tehtävässä hamaan loppuun. Esimerkiksi talous-, ulkomaan- ja kulttuurijournalismi eroavat toisistaan merkittävästi myös sen kannalta, mitkä oikeinkirjoitussäännöt niissä painottuvat. Eroja on toki yksilöissäkin.

Joka tapauksessa toimittajilta odotetaan kovaa oikeinkirjoitusosaamista, koska kieli on aivan keskeinen osa journalismia. Siksi olen viime aikoina jälleen käynyt läpi toimittajille laadittuja kieliohjeita ja päivittänyt niitä runsaasti.

Olen myös poiminut HS:n teksteissä useita kertoja esiintyneitä kömmähdyksiä ja tehnyt niistä visailuja, joissa kuka tahansa voi nyt testata osaamistaan.

Ensimmäisen visan aiheena ovat alati kutkuttavat yhdyssanat, jotka voivat olla perustapausten ulkopuolella yllättävän kimurantteja. Myöhemmin julkaistavien visojen aiheita ovat muun muassa pilkutus ja numeroilmaukset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat