Heikki Metsä-Ketelä teki pitkän uran teollisena muotoilijana ja näki alan muutoksen

Heikki Metsä-Ketelä on työskennellyt paitsi Suomessa myös pitkään Keski-Euroopassa.

Heikki Metsä-Ketelä on tehnyt monipuolisen elämäntyön suunnittelijana, opettajana ja tutkijana.

21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 11:24

Heikki Metsä-Ketelä on kutsunut valoisaan kotiinsa, jossa hänen mukaansa on meneillään teollisen muotoilijan pitkän elämäntyön arkistointi. Se näkyy paperi- ja kirjapinoina töölöläisen olohuoneen pöydällä. Nyt keskiö on kuitenkin ansiokkaaseen uraan ja vuosikymmenten myötä muuttuneeseen alaan liittyvissä muistoissa. Kertaamme niitä yhdessä.

Keskustelussa mukana on pitkäaikainen puoliso Kirsti Metsä-Ketelä. Pariskunta on ollut yhdessä lähes 60 vuotta.

Molemmat ovat Pohjanmaalta. Heikki Metsä-Ketelän sukutausta isän puolelta on Seinäjoelta, josta hänen ekonomina työskennellyt vaimonsa on kotoisin. Esi-isä muutti kuitenkin jo 1800-luvulla Ilmajoelle, jossa Metsä-Ketelä kasvoi ja kävi koulunsa.

Hän syntyi tosin Kouvolassa, jossa hänen isänsä oli tuolloin Myllykoskella Päämajan linnoitustoimistossa suunnittelemassa sota-aikaista Salpa-linjaa ja tamperelaislähtöinen äiti toimi siellä lottana.

Jo ammattinimike teollinen muotoilija ansaitsee pohdinnan. Sitä ei ihan tunnettu, kun Metsä-Ketelä 1960-luvun alussa päätti hakea opiskelijaksi silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen.

Hän oli potenut reumaa ja joutunut puoleksi vuodeksi Reumasairaalaan Heinolaan. ”Siellä ollessa vaan kävi niin, että päätin kokeilla pyrkimistä Taideteolliseen ja pääsin. Olin ollut hyvin nuoresta lähtien kiinnostunut taiteesta.” Lapsuuden Ilmajoella hän oli käynyt aktiivisesti muun muassa taiteilija Nándor Mikolan pitämässä taidekerhossa.

Metsä-Ketelän muita harrastuksia olivat partio ja mäkihyppy.

Kodin seinillä on paljon taidetta, hänenkin tekemäänsä. Ikkunalaudalla on pari hänen silloista opiskelijatyötään, käsin pakotettu kuparipannu ja -vati.

”Osaston toiminnan aloittajana ja silloisena yliopettajana oli Börje Rajalin, jonka ajatuksena oli, että metallitaiteen kautta opitaan tekemään esineiden prototyyppejä käsityönä.”

Teollisesta muotoilusta puhuttiin jo. Nimikkeen takana oli alkuaan Taideteollisen oppilaitoksen rehtori ja yliopettaja 1960-luvulla, arkkitehti Markus Visanti. Se oli sittemmin ala, jonka parissa Metsä-Ketelä on tehnyt pitkän, vuosikymmeniä kestäneen elämäntyön, paitsi intoutuneena suunnittelijana myös opettajana, yliopettajana, professorina ja tutkijana, Taideteollisessa ja yliopistoissa muualla Suomessa sekä ulkomailla.

Ansioluettelo on pitkä, ja työt keskittyvät kotimaan ohessa Keski-Eurooppaan.

Valmistuttuaan Taideteollisesta 1966 Metsä-Ketelä oli jatko-opiskelijana Saksan Ulmissa. Mutta yhteys oli vahva myös Hollantiin ja Belgiaan, jossa hän toimi parikymmentä vuotta vierailevana professorina Antwerpenin yliopiston tuotekehittelyn osastolla 1970-luvun puolivälistä lähtien.

”Ulmin korkeakoulu, jossa opiskelin, lopetettiin sittemmin, ja painopiste siirtyi Hollannin Delftiin. Ulmissa käytetty termi oli ”technisches design”, kun taas englanninkielisessä maailmassa puheena oli ”industrial design engineering”, hän kertoo.

Keskustelua siivittää vankka työkokemus.

Ulmin korkeakoulu jatkoi vielä saksalaista Bauhaus-koulun ajatuksellista perinnettä, jossa taide ja muotoilu kytkeytyivät toisiinsa. Se kuitenkin jäi historiaan, kun teollisessa muotoilussa siirryttiin koneiden ja laitteiden suunnitteluun yhä enemmän. Niinpä myös Metsä-Ketelä kehitteli jo varhain äänentoistolaitteita, kompasseja, erilaisia koulukalusteita, puhelinkoppeja, hanoja, kassakoneita, töpseleitä ja pistorasioita, myös termospannuja.

Puheessa vilisevät muun muassa kotimaiset valmistajat Genelecistä, Kajaani Oy:stä ja Koulukalusteesta Martelaan, Suuntoon, Airamiin, Orakseen ja Nokiaan. Mutta niitä on ollut myös muualla: Steinbock, Heco Hennel, CEKA, Gesika ja Autelca. Lista on vaikuttava.

Monet valmistajat ovat Saksasta, josta Metsä-Ketelä muistaa suunnittelutyöhön liittyvän kollektiivisuuden. Se tarkoittaa, että tekeillä olevista hankkeista on keskusteltu aina.

Asioista puhutaan vilkkaasti. Se ilmenee myös leppeässä kahvittelussa Metsä-Ketelän pariskunnan kanssa.

”Keskustelevuus oli Saksassa omaa luokkaansa, aina, myös teoreettisessa mielessä”, Heikki Metsä-Ketelä sanoo.

Toinen asia Saksassa oli suunnittelutyön kokonaisvaltaisuus. Esineiden katsottiin aina olevan osa jotakin järjestelmää, moduuleja isossa kokonaisuudessa.

Heikki Metsä-Ketelän uran vaiheisiin kuuluu varhainen toimistotietokone sekä 3D-tulostin, jota hän ideoi 1970-luvulla, mutta josta ei koskaan tullut mitään. Hieno 3D-hanke kaatui Suomessa, mutta myös Keski-Euroopassa.

Täältä oli vaikea löytää ideaan uskovaa valmistajaa. Saksassa vastuksena olivat lupahakemuksia koskevat byrokraattiset käytännöt.

”Kirjeenvaihto oli loputonta, ja joka vuosi piti maksaa jotakin. Se kesti 20 vuotta, ja lopulta täytyi vaan luopua.”

Vastaavanlainen 3D-tulostin on jo monen tuntema tämän päivän digitaalinen laite, mutta se ei ole enää Metsä-Ketelän suunnittelema. Tietokoneiden maailma on tänään ihan muuta.

Kuka?

Heikki Metsä-Ketelä

  • Syntyi 1942 Kouvolassa.

  • Lapsuus, nuoruus ja koulut Ilmajoella. Mannerheim-solki ansiokkaasta partiotoiminnasta.

  • Teollinen muotoilija, Taideteollinen oppilaitos (nykyisen Aalto-yliopiston tiedekunta) 1966. Jatko-opinnot, Hochschule für Gestaltung, Ulm, Saksa 1966–1967.

  • Toiminut tutkijana ja teollisen muotoilun asiantuntijana. Sitran rahoittama tutkimus teollisesta muotoilusta 1971–1972. Tutkielma teollisen muotoilun koulutuksesta Keski-Euroopassa 1972–1973.

  • Asui ja työskenteli Saksassa useita vuosia 1970-luvulla.

  • Taideteollisessa korkeakoulussa teollisen muotoilun yliopettajana, tuntiopettajana 1960–70-luvuilla sekä tuote- ja ympäristösuunnittelun professorina 1981–1987. Professori, Oulun yliopisto 1991–2000. Vierailija, Teknillinen korkeakoulu Helsinki ja Tampere, Antwerpenin yliopisto.

  • Oma yritys HMK Design vuodesta 1986.

  • Lukuisia palkintoja teollisen muotoilun alalta vuosina 1965–2005. Valtion taideteollisuuspalkinto 1976.

  • Kansainvälisiä ja kotimaisia toimeksiantoja, mm kaiutinsarja, trukki, toimistotietokone, atomiabsorbiolaite, toimisto- ja koulukalusteet, kulunvalvontalaite, palohälytinjärjestelmä. Maailmanlaajuisesti myynnissä olevia kompasseja Suunto, Recta, Normark, Victorinox.

  • Asuu Helsingissä. Puoliso Kirsti Metsä-Ketelä.

  • Täyttää 80 vuotta keskiviikkona 21. syyskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat