Suomen itsenäisyys toi mukanaan punavankileirit ja nationalistiset ääriliikkeet, muistuttaa TTT:n juhlamusikaali

Momentum 1900 -musikaalin tapahtumat sijoittuvat Pariisin maailmannäyttelyn yhteyteen vuonna 1900.

Martti Suosalo vierailee musikaalissa kuvanveistäjä Ville Vallgrenin roolissa.

8.9. 15:18

Momentum 1900. Musikaalin kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä 7.9. ★★★

Tampereen Työväen Teatteri on juhlavuotensa kunniaksi tuottanut suurelle näyttämölleen kantaesitysmusikaalin, jonka kimmokkeina ovat toimineet teatterin perustamisajankohdan yhteiskunnalliset ja kulttuuripoliittiset jännitteet.

Satakaksikymmentä vuotta ei sinänsä ole mikään perinteinen juhlan aihe, etenkin kun se tuli täyteen jo viime syksynä, mutta teatterilla on kyllä muita erinomaisia syitä juhlaan.

Kaikkien kannalta iloinen asia on tietysti se, että uusi näytäntökausi on päästy aloittamaan vanhaan malliin ilman rajoituksia. TTT:ssä on alkanut uusi aikakausi myös siinä mielessä, että vuoden alussa sille annettiin kansallisen näyttämön asema Kansallisteatterin, Kansallisoopperan ja Helsingin ruotsalaisen teatterin rinnalla.

Momentum 1900 soveltuu kansallisen aiheensa puolesta mainiosti juhlistamaan viimeksi mainittua asiaa. Eivätkä musikaalin tekijät ole unohtaneet myöskään teatterin asemaa maan ainoana ammattimaisesti toimivana työväenteatterina.

Musikaalin tapahtumat sijoittuvat Pariisin maailmannäyttelyn yhteyteen vuonna 1900.

Suomessa oli juuri alkanut ensimmäinen sortokausi ja tiukka venäläistämispolitiikka. Pariisiin matkanneet suomalaiset taiteilijat saivat tilaisuuden pystyttää Venäjän näyttelyalueelle oman paviljongin, jolla tahdottiin nostaa Suomi kansakuntana koko maailman tietoisuuteen.

Rakennushankkeen parissa uurastivat yhtä lailla taiteilijat kuin työläiset. Venäjän viranomaiset hengittivät suomalaisten niskaan, mutta ympärillä puhalsivat uusien aatteiden, teknisen kehityksen ja vapauden tuulet.

Momentum 1900 ei muodosta mitään erityistä poikkeusta vahvasta musikaaliosaamisestaan tunnetun TTT:n ohjelmistossa.

Teatterin oma ohjaaja ja kotikirjailija Sirkku Peltola on ollut vuosikymmenten ajan hyvin tuottelias draaman lisäksi myös musiikkiteatterin parissa. Musikaaleissa Peltolan kirjoittajaparina on toiminut usein hänen puolisonsa, laululyriikoista vastannut Heikki Salo, ja moni heidän teoksistaan on ansaitusti jatkanut elämäänsä kantaesityksen jälkeen myös muissa teattereissa.

Momentum 1900 sisältää uudenlaisia piirteitä, joita tervehtii yllättävän raikkaina ratkaisuina.

Toteutuksessa ei tarrauduta kultakauden tyylin jäljittelyyn, vaan tavoitellaan tuoretta muotokieltä.

Musiikin osalta teos poikkeaa myös perinteisestä musikaalista. Montussa pauhaavan ison orkesterin sijasta säveltäjä Eeva Kontu on päätynyt käyttämään jousikvartetin ja elektronisen musiikin muodostamaa yhdistelmää.

Lavalla soittava jousikvartetti herättää odotuksia nautinnollisista nyansseista hillityistä volyymeistä, mutta lieneekö musiikin sovittajien tai esityksen äänisuunnittelijan ansiota, että sähköisesti vahvistetut jouset peittyvät turhan tehokkaan elektronisen tamppaamisen alle ja musiikki puuroutuu painostavaksi äänimassaksi.

Tanssi saa esityksessä vahvan aseman sekä jykevän joukkovoiman että yksilöllisen kehollisuuden ilmaisijana. Muutama kohtaus lähtee kiehtovasti liikkeelle pelkästään tanssin keinoin, mutta idea jauhautuu nopeasti teoksen dramaturgiseen pirstaleisuuteen.

Suomen kärkinimiin kuuluva lavastaja Hannu Lindholm ei tällä kertaa lumoa teknisillä ratkaisuilla, vaikka Pariisin silloista, Eiffelin tornista ja Akseli Gallen-Kallelan freskoista innoituksensa saaneet rakennelmat tarjoavatkin poikkeuksellisen monipuolisen heijastuspinnan Eero Auvisen suunnittelemille ja jatkuvassa liikkeessä oleville videoprojisoinneille.

Melskeisen musikaalin henkilöhahmot jäävät eräänlaisiksi huutomerkeiksi.

Kultakauden taiteilijat ovat tunnistettavia hahmoja ja puhuvat edelleen päteviltä vaikuttavista aiheista, mutta he jäävät yhden repliikin mittaisiksi henkilöiksi.

Martti Suosalon vierailu yhtenä musikaalin keskeisistä hahmoista, kuvanveistäjä Ville Vallgrenina, saa selityksensä Suosalon asemasta eräänlaisena esityksen seremoniamestarina, joka kabareemaisia piirteitä saavassa kokonaisuudessa johdattelee yleisöä puhelaulullaan ja muuntautuu toisten henkilöiden painajaisunissa seikkaileviksi merkillisiksi hahmoiksi.

Tatu Siivonen, Saska Pulkkinen ja Jussi-Pekka Parviainen Momentum 1900-musikaalissa.

Perinteisempiä henkilöhahmoja omine kehityskulkuineen edustavat Saska Pulkkisen ja Jussi-Pekka Parviaisen esittämät työläisveljekset, joille molemmille on rakennettu myös rakkaustarina. Toisella tunteen kohteena on aate ja toisella taiteilijan ammatista haaveileva omapäinen suomalainen porvaristyttö.

Nuoret rapparit paljastuvat myös osaaviksi räppäreiksi, harmi vain että sanoitukset tehnyt Heikki Salo ei ole nyt parhaimmillaan lyyrikkona.

Historia ja suomalaisuus kuvataan musikaalissa tulkinnanvaraisina asioina, ja nykyinen maailmantilanne varmasti värittää katsojan kokemusta esityksestä huomattavassa määrin.

Esityksen teemoja olisi silti voinut rajata selkeämmin, sillä nyt lähes kolmituntinen kiihkeä pyöritys uhkaa singota osan yleisöstä pois hyrrän kyydistä.

Toisaalta musikaalin kehystarina freskojaan vuonna 1928 Kansallismuseon sisääntuloaulaan maalaavasta Gallen-Kallelasta muodostaa kovin yksinkertaistetun kuvan Pariisissa koetun suuren kansallisen hetken seurauksista typistäessään sen punavankileireihin ja nationalistisiin ääriliikkeisiin.

Käsikirjoitus Heikki Salo ja Sirkku Peltola, laululyriikat Heikki Salo, sävellys Eeva Kontu. Ohjaus Sirkku Peltola, kapellimestari Tony Sikström, koreografia Petri Kauppinen, lavastus Hannu Lindholm, puvut, kampaukset ja maskit Marjaana Mutanen, valot ja videot Eero Auvinen, äänisuunnittelu Kalle Nytorp. Keskeisissä rooleissa Martti Suosalo, Emilia Keskivinkka, Saska Pulkkinen, Jussi-Pekka Parviainen, Janne Kallioniemi, Mika Honkanen, Aimo Räsänen, Petra Karjalainen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat