Kuvanveistäjä Pertti Mäkinen suunnitteli euron kolikon, jonka alkuperäinen idea näytti Sauli Niinistön mielestä paistetulta kananmunalta

Mäkisen taiteilijauran varrelle mahtuu kymmenittäin erilaisia veistoksia, muistomerkkejä, patsaita, muotokuvia ja reliefejä.

”Erikoinen on helppo tehdä, mutta erilaista hyvin vaikeaa”, Pertti Mäkinen kuvailee kuvanveistäjän ammatin haastetta.

11.9. 2:00 | Päivitetty 11.9. 11:30

HALKAISIJA 23,25 millimetriä, paksuus 2,33 millimetriä ja paino 7,5 grammaa. Toisella puolella kuva järvimaiseman yllä lentävästä joutsenparista. Sellaiset ovat suomalaisen euron kolikon tuntomerkit.

Kaikkein tutuimmat ne lienevät lavialaiselle kuvanveistäjä Pertti Mäkiselle. Hän on vastuussa euronkolikon kansallisromantiikkaa hehkuvasta kuvasta.

”Mikään tarkka maisemakopiohan se ei ole”, Mäkinen kertoo.

”Mutta kolikossa näkyvät järvet ovat Lavijärvi ja Miekkajärvi täältä meiltä Lavialta. Laulujoutsen taas valikoitui kuvaan mukaan, koska on Suomen kansallislintu.”

Ensimmäiset euromääräiset kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Tuolloin Suomen Rahapajalla järjestettiin juhlava lanseeraustilaisuus. Paikalle oli saapunut muiden muassa silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö.

Niinistö oli nähnyt valokuvia Mäkisen alkuperäisestä eurohahmotelmasta, jossa joutsenparin taustalla oli järvi ja sen keskellä saari.

”Hän hieman piikitteli minua siitä, että se näytti erehdyttävästi paistetulta kananmunalta. Nyrpistelin siinä sitten nenääni, niin hän sitten taputteli selkään, että kyllä se siitä”, Mäkinen naurahtaa.

EUROOPAN keskuspankin (EKP) tilastojen mukaan suomalaista euron kolikkoa on lyöty kahdenkymmenen kolmen vuoden aikana yli 103 miljoonaa kappaletta.

Kyseessä on epäilemättä Mäkisen uran suurin hitti.

Suinkaan ainut hänen suunnittelemansa kolikko se ei silti ole. Mäkisen kädenjälki näkyy kaiken kaikkiaan kahdeksassatoista erilaisessa kolikossa ja juhlarahassa.

Mäkinen kertoo muotoilevansa suunnitelmansa muovailuvahasta, ja haluavansa kertoa kolikon kuvalla aina jonkin tarinan. Monesti se on haastavaa. Käyttörahassa designin pitää olla yksinkertaista, sillä pienet yksityiskohdat kuluvat helposti käytön mukana.

Yhtenä onnistuneimmista kolikkosuunnitelmistaan Mäkinen pitää EU:n laajentumisen juhlarahaa vuodelta 2004. Siinä tyylitellystä pylväästä kasvaa ylöspäin suuntautuvia versoja, jotka kuvaavat Euroopan unionin laajentumista ja pylväs kasvun edellyttämää perustaa.

Kolikko on saanut humoristisen lempinimen ”risuraha”.

MÄKINEN laskeskelee voittaneensa kolikkotöillään alan kilpailusta kymmeniä eri palkintoa. Esimerkiksi hänen suunnittelemansa Jääkiekon MM-kisojen juhlaraha valittiin vuonna 2004 maailman kauneimmaksi rahaksi Mint Directors Conferencessa.

Mihin menestys perustuu?

”Niin, olisikohan rutinoituminen oikea sana? En tiedä. Jotenkin tähän hommaan on vain kasvanut sisään. Ideani syntyvät yleensä aika luontaisesti ja kirkastuvat ihan muutamassa sekunnissa. Sitä ottaa vain vahaa käteensä ja alkaa vuolemaan”, Mäkinen pohdiskelee.

”Jotenkin sitä vain sitten tietää, että näin sen pitää mennä. Esimerkiksi tämän risurahan idea tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Saman tien hoksasi, että tässähän pitää olla tällaisia lehviä.”

Sitten hän naurahtaa.

”Tietystikään aina ei voi onnistua yhtä hyvin, voi tulla myös heikompia joukkoon. Mutta siinäkin tapauksessa vastuu on minun mielestäni voittajan valitsevalla palkintolautakunnalla. Taiteilijallahan on vapaus esittää mitä hölmöä tahansa.”

MENESTYKSESTÄ huolimatta Mäkinen ei kutsuisi itseään kolikkosuunnittelijaksi. Hän pitää itseään ennemminkin ”yleisveistäjänä”.

Lähes viisikymmentä vuotta kestäneen taiteilijauran varrelle mahtuu kymmenittäin erilaisia veistoksia, muistomerkkejä, patsaita, muotokuvia ja reliefejä. Sivutyönään Mäkinen teki pitkän opettajanuran Kankaanpään Taidekoulussa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Uransa merkittävimpänä työnä Mäkinen pitää Tampereen Pispalanharjulla sijaitsevaa Lauri Viidan muistomonumenttia. Vuonna 1991 paljastettu Betonimyllystä runon siivet -niminen teos valikoitui voittajaksi 114 kilpailuehdotuksen joukosta.

Tapaukseen liittyy kommellus.

”Kävi niin, että olin kilpailun päättyessä matkalla Yhdysvalloissa, ja vaimoni täytyi lähteä viemään kilpailuehdotustani naapurin miehen kanssa Tampereelle aivan viime hetkellä. Naapurin Lada sammui kuitenkin ensimmäiseen kurviin. Eli oli vähän vastustusta hommassa mukana, vaikka voitto lopulta tulikin.”

OPETUSTOIMESTA Mäkinen jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta tekeminen ei ole suinkaan loppunut. Tilaustöitä ja kilpailuehdotuksia syntyy edelleen entiseen malliin. Tänä vuonna Mäkinen on suunnitellut muun muassa Jääkiekon MM-kisojen juhlarahan.

Onko työn tekeminen yhtä innostavaa kuin nuorena?

”Paljon innostavampaa. Nyt pitää katsos ottaa loppukiri”, Mäkinen vitsailee.

”Nuorena tekemiseen kuului aina jonkinmoinen tuli ja palo. Piti kovasti osoittaa, että pärjää. Enää ei tarvitse näyttää, voi vain tehdä.”

Kuka?

Pertti Mäkinen

  • Syntynyt 1952 Tyrväällä. Asuu Laviassa.

  • Kuvanveistäjä. Tunnetaan erityisesti juhlarahasuunnittelijana. Tunnetuin työ suomalaisen euron kolikon kansallinen puoli, jossa kaksi laulujoutsenta lentää järvimaiseman yllä.

  • Tunnetuimpiin veistoksiin lukeutuu muun muassa Lauri Viidan muistomerkki Betonimyllystä runon siivet vuodelta 1991.

  • Valmistunut työkaluviilaajaksi 1968 Vammalan ammattikoulusta ja kuvanveistäjäksi Kankaanpään taidekoulusta pääaineinaan kuvanveisto ja grafiikka 1979.

  • Kymmeniä taidenäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

  • Voittanut noin 90 palkintoa kuvanveistoalan kilpailuissa yksin sekä yhdessä. Palkittu muun muassa Vammalan kaupungin kulttuuripalkinnolla 1983 ja Oy Rahapaja Ab:n vuoden taiteilijana 1997.

  • Täyttää 70 vuotta perjantaina 16. syyskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat