Putosivatko vanhemmat ikäpolvet kehityksen kelkasta? Nyt selvitetään, kuinka Suomen aikuiset selviävät Pisa-testistä

Kiinnostavaa aikuisten Pisa-tutkimuksessa on, näkyykö suomalaisten koululaisten Pisa-tutkimusten laskeva trendi myös aikuisten kohdalla.

OECD:n kansainvälisessä aikuisten taitotutkimuksessa (PIAAC) selvitetään aikuisten arjessa tarvitsemia taitoja: lukutaitoa, numerotaitoa sekä ongelmanratkaisutaitoa.

7.9. 15:08

Ovatko vanhemmat ikäpolvet pudonneet kehityksen kelkasta? Ja ovatko nuoret aikuiset oikeasti niin diginatiiveja kuin kuvittelemme?

Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun tänä syksynä käynnistyneen aikuisten Pisan tulokset valmistuvat kahden vuoden päästä.

OECD:n kansainvälisessä aikuisten taitotutkimuksessa (PIAAC) selvitetään aikuisten arjessa tarvitsemia taitoja: lukutaitoa, numerotaitoa sekä ongelmanratkaisutaitoa. Tutkimukseen osallistuu 32 maata. Tietoa kerätään satunaisotannalla valituilta 16–65-vuotiailta: työssä käyviltä, työttömiltä, eläkeläisiltä, kotona olevilta ja opiskelijoilta. Tavoitteena on haastatella 4 000 suomenkielistä ja 200 ruotsinkielistä henkilöä.

”PIAAC-tutkimuksessa ei ole kyse koulussa opitun muistamisen testaamisesta, vaan pikemminkin siitä, mitä taitoja elämä on tuonut tullessaan. Mitä ihminen on oppinut koulumaailman lisäksi työelämän, muun koulutuksen ja elämänkokemuksen myötä? Tehtävät mittaavat ennen kaikkea selviytymistä arkielämän tyyppisissä tehtävissä”, tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Aikuisten arjessa tarvitsemia taitoja selvitetään työssä käyviltä, työttömiltä, eläkeläisiltä, kotona olevilta ja opiskelijoilta.

Kun aikuisten Pisa-tutkimus tehtiin edellisen kerran noin kymmenen vuotta sitten, Suomi edusti Pohjoismaiden ”hikariluokkaa” kaikilla kolmella tutkittavalla alueella. Kaikista osallistuneista maista ainoastaan Japani kiri Suomen edelle.

”On syytä olla huolissaan, jos Suomi ei enää ole kärkipäässä. Silloin pitää pohtia, miksi ei. Mitä sellaista yhteiskunnassamme on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mitä voi peilata tuloksiin”, Rautopuro sanoo.

Hän muistuttaa, että tutkimuksen tarkoituksena onkin ennen kaikkea tarjota luotettavaa tietoa päättäjien, kouluttajien ja tutkijoiden tueksi.

Pieniä viitteitä suomalaisten osaamistason laskemisesta on havaittavissa, sillä muun muassa koululaisten Pisa-tulokset ovat viime vuosina heikentyneet. Rautopuroa kiinnostaakin erityisesti, näkyykö sama laskeva trendi myös aikuisten tuloksissa.

”Tiedonhakeminen on suomalaisilla hallussa, mutta kriittinen lukutaito ja luetun tulkinta ovat heikentyneet jo nelosluokkalaisilla”, Rautopuro sanoo.

Edellisessä aikuisten tutkimuksessa huolestuttavaa oli myös tulosten polarisoituminen. Vaikka suomalaiset kokonaisuudessaan pärjäsivät hyvin, perustaidoltaan heikkoja oli jokaisella tutkimusalueella yllättävän paljon. Osaaminen jakautuu voimakkaasti sen mukaan, mikä haastateltavan ja hänen vanhempiensa sosioekonominen tausta ja koulutustausta ovat. Nuoret pärjäävät tutkimuksessa paremmin kuin vanhemmat, samoin kaupungeissa asuvat.

”Polarisoitumista on havaittavissa jo peruskoulussa. Heikosti pärjäävien osuus on kasvanut ja heikot ovat entistä heikompia. Pitkälti toistakymmentä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista oli jo edellisessä Pisa-tutkimuksen lukutaitoa mittaavassa osuudessa sillä tasolla, että se vaikuttaa jo heidän arkielämässä selviytymiseen”, Rautopuro kertoo.

Lue lisää: Mitä Pisa mittaa

Lue lisää: Suomen aikuiset maailman toiseksi parhaita lukemaan ja laskemaan

Kokeile itse, osaisitko vastata aikuisten Pisa-tutkimuksen esimerkkikysymyksiin:

Kuvien lähde: OECD:n kansainvälinne aikuisten taitotutkimus PIAAC.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat