Ukrainan suosituimman yhtyeen laulaja värväytyi vapaaehtoisena rintamalle, ja nyt hänellä on viesti suomalaisille: ”Ette ehkä tiedä, kuinka paljon teidän historianne inspiroi meitä”

Okean Elzyn laulaja Svjatoslav Vakartšuk sotii musiikin avulla niin rintamalla kuin ulkomaillakin.

Okean Elzyn lavalla Kiovassa heinäkuussa 2021.

11.9. 16:00

Maaliskuun alussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Svjatoslav Vakartšuk meni värväytymään kotikaupunkinsa Lvivin alueen vapaaehtoisten puolustuspataljoonaan. Sen jälkeen hän laskee käyneensä rintamalla 130 kertaa – aseenaan akustinen kitara.

”Menin värväyspisteelle ja tarjouduin tekemään, mitä he haluavat. Siellä oltiin sitä mieltä, että minun olisi paras jatkaa ihmisten inspiroimista musiikilla. Ensin se ei tuntunut hyvältä, mutta nyt sekä bändi että minä ajattelemme, että tämä on oikein”, Vakartšuk kertoo puhelimessa.

Vakartšuk on Ukrainan suurimman bändin Okean Elzyn laulaja. Vuonna 2014 sen 20-vuotisjuhlakonserttiin Kiovan olympiastadionille tuli yli 70 000 kuulijaa. Se oli Ukrainan ennätys. Vuonna 2018 samassa paikassa Ukrainan itsenäisyyspäivän konserttiin tuli 100 000 ihmistä.

Okean Elzy tunnetaan myös maailmalla. Vuonna 2016 ilmestyneen Bez mezh -levyn maailmankiertue kesti kaksi vuotta. Okean Elzy lienee koko entisen Neuvostoliiton tunnetuin bändi kansainvälisesti.

Ei siis ihme, että Ukrainan puolustusvoimissa ajateltiin, että Vakartšuk on tehokkaampi propaganda-aseena kuin rivisotilaana.

”Olen jakanut aikani suunnilleen puoliksi rintamalla soitettujen akustisten soolokeikkojen ja ulkomaiden konserttien välillä. Yritän pitää esillä Ukrainan tilannetta maailmalla.”

Okean Elzy kävi viimeksi Suomessa vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen. Nyt se soittaa Kulttuuritalossa kahtena iltana.

Svjatoslav Vakartšuk on koulutukseltaan teoreettisen fysiikan tohtori.

Vakartšuk antoi haastattelun Kiovasta viime maanantaina. Hän oli juuri lähdössä Baltiaan Okean Elzyn konsertteihin ennen Helsinkiä.

Bändi perustettiin Lvivissä vuonna 1994. Vakartšuk syntyi siellä vuonna 1975 ja muistaa nuoruutensa Neuvostoliiton aikaan. Hän oli 16-vuotias, kun Neuvostoliitto romahti.

”En tunne olevani varsinainen neuvostolapsi, koska onneksi muistan lähinnä sen viimeiset ajat, jolloin rautaesiripussa oli jo reikiä. Kaupoista ei löytynyt rocklevyjä, mutta vaihtokauppa kävi vilkkaana. Löysin Beatlesin 12-vuotiaana. Siitä alkoi oma beatlemaniani, joka muutti elämäni.”

Koko länsimainen populaarikulttuuri vyöryi Ukrainaan – kuten muuallekin Neuvostoliiton alueelle – kerralla.

Vuonna 1991 Vakartšuk kuunteli jo muun muassa grungea ja perusti ensimmäisen bändinsä Klan Tyshin (Hiljaisuuden klaani), Okean Elzyn (Elsan valtameri) edeltäjän.

”Kun aloitimme Okean Elzyn, Ukrainassa ei oikeastaan ollut vielä musiikki- tai viihdebisnestä. Bändejä oli kyllä paljon, mutta puuha oli nurkkakuntaista. Siinä oli hyvätkin puolensa. Tunnelma oli kuin perhepiirissä.”

”Mutta aluksi bändi oli hauska harrastus, eikä ollut ollenkaan selvää, että rockin soittaminen voisi olla ammatti.”

Niinpä Vakartšuk jatkoi teoreettisen fysiikan opintojaan. Hänen molemmat vanhempansa olivat fysiikan professoreita, ja nykyisin hänellä on tohtorintutkinto teoreettisesta fysiikasta. Väitöksen aihe oli supersymmetria, hiukkasfysiikassa ehdotettu teoria.

Vakartšuk sanoo, että jo kotoa periytyvä tieteellinen ajattelu ei kuulu Okean Elzyn musiikissa suoraan, mutta arvelee, että se on vaikuttanut niin, ettei hän ole turvautunut ilmeisimpiin ratkaisuihin musiikin tekemisessä.

Okean Elzyn suosio kasvoi hiljalleen. Vuonna 1996 ensimmäisellä keikallaan pääkaupunki Kiovassa se lämmitteli Deep Purplea. Maahan syntyi festivaaleja, joilla Okean Elzy kiersi. Viiden vuoden jälkeen Vakartšuk alkoi uumoilla, että rockista voisi tulla hänen uransa.

Ukrainankieliset sanoitukset ovat jarruttaneet kansainvälistä suosiota yllättävän vähän. Vakartšuk sanoo, että Okean Elzy laulaa enimmäkseen rakkaudesta ja ihmissuhteista. Hän sanoo haluavansa antaa lauluilla toivoa kuulijoilleen.

Vakartšuk ei ole yleensä halunnut sotkea politiikkaa Okean Elzyn musiikkiin, vaikka bändi kannatti 2004 Oranssin vallankumouksen ajamaa demokratiakehitystä ja esiintyi 2013 Kiovassa Euromaidan-mielenosoituksissa, joissa vastustettiin lähentymistä Venäjään EU:n sijasta.

Omillaan Vakartšuk on kyllä osallistunut politiikkaan. Hän oli Oranssin vallankumouksen keulakuvia ja 2007 hänet valittiin parlamenttiin, jossa hän osallistui sananvapausasioita käsittelevän komitean työhön. Vakartšuk kuitenkin pettyi parlamentin eripuraan ja erosi seuraavana vuonna.

Vuonna 2019 Vakartšuk perusti oman Holos-puolueensa (Ääni), joka sai vaaleissa 20 paikkaa parlamentissa. Yksi niistä oli Vakartšukin, mutta hän jätti parlamentin jälleen seuraavana vuonna.

”Ei poliittisesta toiminnastani ole paljon puhumista. Olen idealisti ja halusin auttaa maatani. Mutta lopulta olen tehokkaampi muusikkona. Musiikki on isompi juttu kuin politiikka, ja siksi Okean Elzy ei ole poliittinen bändi.”

Yhtye ei ole julkaissut levyä kuuteen vuoteen. Sota keskeytti uuden levyn tekemisen. Ja sota – politiikan jatke – on tunkeutunut myös musiikkiin.

”Viime aikoina olen tosiaan kirjoittanut myös sodasta. Sehän on väistämätöntä. Olemme julkaisseet verkossa aika monta biisiä, joista osa käsittelee sotaa. Seuraavasta levystämme tulee erilainen kuin aiemmista, milloin sitten pystymmekään tekemään sen. Ehkä ensi vuonna.”

Matkan varrella Vakartšuk on ehtinyt tehdä kaikenlaista. Hän on voittanut ukrainalaisen version Haluatko miljonääriksi -ohjelmasta. Voittorahat hän lahjoitti orvoille.

Hän on opiskellut Yalen globaaleille nouseville johtajille suunnatussa ohjelmassa ja luennoinut politiikasta vierailijana Stanfordissa. Molemmat ovat amerikkalaisia huippuyliopistoja.

Vakartšuk on työskennellyt YK:n kehitysohjelman hyvän tahdon lähettiläänä ja perustanut Lyudi Maybutnyoho -hyväntekeväisyyssäätiön (Tulevaisuuden ihmiset), joka edistää koulutusta ja sivistystä Ukrainassa.

Jos Okean Elzy ei pärjääkään U2:lle maailmanlaajuisessa suosiossa, niin Vakartšuk ei jää ainakaan kauas Bonosta filantropiassa.

Kulttuuritalon konsertit ovat osa Okean Elzyn Apua Ukrainaan -kiertuetta. Kesän keikoista bändi on lahjoittanut jo 60 000 euroa sodan uhreille. Helsingin konserttien lipuista 400 on annettu Ukrainasta Suomeen tulleille pakolaisille.

Toinen puoli Vakartšukin sota-ajan toiminnasta on työ rintamamuusikkona piristämässä joukkoja. Siitä hän puhuu mieluummin yleisellä tasolla kuin kertoo yksityiskohtia.

”Aiemmin en tiennyt, miltä sota näyttää. Tämä on täysimittainen sota toisin kuin aiemmat kahdeksan vuotta. Se näyttää toiselta maailmansodalta keskellä 2000-lukua. Tappioita ja tuhoa on tullut, mutta lopulta me voitamme ja saamme takaisin kaikki alueemme.”

Lopuksi Vakartšuk nostaa esiin Suomen. Hän uskoo, että me ymmärrämme Ukrainaa, koska sodimme aikoinaan isoa Neuvostoliittoa vastaan.

”Ette ehkä tiedä, kuinka paljon teidän historianne inspiroi meitä. Te näytitte, että pieni maa pystyy panemaan vastaan paljon isommalle naapurille. Siitä puhutaan Ukrainassa todella paljon. Kiitos siitä.”

Okean Elzy konsertoi Kulttuuritalossa ma 12. ja ti 13.9, klo 20.00.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat