Muotoilu on suomalaisten dna:ssa, sanoo professori Yrjö Sotamaa: Takavuosien menestys loi itsetunnon, joka on edelleen tärkeä

Yrjö Sotamaa on työskennellyt muotoilun parissa lähes kuusi vuosikymmentä. Hän oli luomassa sekä Aalto-ylipistoa että Tongjin yliopiston design-koulua Shanghaissa.

Yrjö Sotamaa on työskennellyt muotoilun parissa lähes kuusi vuosikymmentä. Valtaosa tuosta ajasta on kulunut samassa paikassa, joka on vain vaihtanut nimeä ja osoitetta: Taideteollinen oppilaitos, Taideteollinen korkeakoulu, Aalto-yliopisto.

24.9. 2:00 | Päivitetty 24.9. 9:47

Tapaamme Yrjö Sotamaan kanssa Pikku-Finlandiassa, jossa emme kumpikaan ole aikaisemmin käyneet.

”Jännittävää, kuinka tila alkaa keskustella ympärillä olevan puiston kanssa”, Sotamaa huomaa katsoessaan ympärilleen rakennuksessa, jonka mäntypilareihin on jätetty oksia, kuin ulos kurottavia käsiä. ”Ilman noita oksia tämä olisi aika tyhjä tila.”

Muotoilija katsoo maailmaa muotoilijan silmin. Sotamaa on työskennellyt muotoilun parissa lähes kuusi vuosikymmentä. Valtaosa tuosta ajasta on kulunut samassa paikassa, joka on vain vaihtanut nimeä ja osoitetta: Taideteollinen oppilaitos, Taideteollinen korkeakoulu, Aalto-yliopisto.

Tuosta yhdestä oppilaitoksesta Sotamaa on kuitenkin kurkottanut kauas, kansainvälisyys on ollut aina hänen johtotähtenään. Yhtenä esimerkkinä muotoiluyliopistojen kansainvälisen, nyt lähes neljänsadan jäsenen Cumulus-järjestön luominen ja johtaminen.

Sotamaa valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta 1969 ja aloitti yliopettajana Taideteollisessa korkeakoulussa 1975. Näiden välissä hän ehti viettää vuoden vierailevana professorina Purduen yliopistossa Yhdysvalloissa ja toisen vuoden tutkijana Nairobissa Keniassa.

”Kyllä ne vuodet jättivät jäljen. Yhdysvalloissa oli menossa valtava murros: hippiliike, kansalaisoikeustaistelu, ekologisen ajattelun nousu jne. Afrikassa tekivät vaikutuksen upeat ihmiset. Hieno maanosa, jonka eurooppalaiset ovat pilanneet!”

Sotamaan ura Taideteollisessa korkeakoulussa eri rooleissa – yliopettaja, apulaisprofessori, professori, vararehtori, rehtori – kesti aina vuoteen 2010.

Vuosikymmeniin mahtui monenlaisia myrskyjä. Politisoituneen 1970-luvun taistolaiskamppailut. Pasilaan suunnitellun uudisrakennuksen kaatuminen. Muutto Arabianrantaan. Lopulta aivan uudenlaisen korkeakoulun, Aalto-yliopiston synty.

Yrjö Sotamaa oli keskeinen tekijä Aalto-yliopiston luomisessa. ”Olin huomannut, että monet hyvät ideat jäivät toteutumatta, kun taiteilijat, insinöörit ja ekonomit puhuivat niin eri kieltä”, Sotamaa sanoo.

”Ongelmia piti oppia tarkastelemaan ihmislähtöisesti, ei organisaatiolähtöisesti.”

Muotoilu on Yrjä Sotamaan mielestä suomalaisten DNA:ssa. ”Se eetos, joka tuli 1950- ja 60-lukujen menestyksestä, kun sodasta toipuva köyhä maa toi kotiin maailmalta kassikaupalla mitaleja, loi itsetunnon, joka on edelleen tärkeä”, hän sanoo.

Maailmalta ei löytynyt esikuvia, kun Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu päätettiin yhdistää. ”Monien erilaisten ihmisten piti oppia tekemään luovaa yhteistyötä ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemiseksi.”

Muotoilu on Sotamaan mielestä suomalaisten DNA:ssa.

”Se eetos, joka tuli 1950- ja 60-lukujen menestyksestä, kun sodasta toipuva köyhä maa toi kotiin maailmalta kassikaupalla mitaleja, loi itsetunnon, joka on edelleen tärkeä.”

Noista ajoista muotoilun kenttä on kuitenkin valtavasti laajentunut.

Sotamaa on onnellinen, että Aalto-yliopisto saatiin aikanaan liikkeelle. Nyt se ei voisi toteutua.

”Vuonna 2008 oli poikkeuksellinen hetki, osattiin ajatella isosti. Nyt on vaikea uskoa, että valtio ja elinkeinoelämä osoittaisivat 700 miljoonaa euroa uuden yliopiston säätiön pääomaan.”

Sotamaalla on tekeillä kirja Aalto-yliopiston synnystä. Se ilmestyy 2023.

Kymmenessä vuodessa Aalto on muuttunut, mikä on Sotamaan mielestä hyvä asia. ”Muutoksen pitää saada jatkua. Jotain aina menetetään mutta usein saavutetaan jotain rajoja rikkovaa.”

Esimerkkinä uudenlaisesta yhteistyöstä hän mainitsee tekstiilialan uudet ekologiset kuidut, jotka eivät olisi voineet syntyä ilman huippukemistien ja luovien suunnittelijoiden yhteistyötä.

Kun eläkevuodet Suomessa alkoivat tulla täyteen, Sotamaa lähti Kiinaan.

”Sain 2008 kutsun tulla johtamaan uuden design-korkeakoulun suunnittelua Shanghaihin.”

”Meitä oli kansainvälinen ryhmä, joka mietti kolmen päivän ajan, millainen paras mahdollinen design-yliopisto olisi. Millainen olisi sen visio, missio, strategia, koulutus, rahoitus.”

”Vastaus ehdotukseemme joulukuussa 2008 oli: Yes, we will do this! Jo seuraavana keväänä oli collegen avajaiset, ja opetus käynnistyi syksyllä.”

Sotamaa asui vaimonsa kanssa Shanghaissa 2009–2014. ”Se oli mahtavaa aikaa. Kiinassa elettiin kehitysoptimistista kautta, uskottiin, että maasta tulee demokratia. Kiinasta haluttiin tehdä innovaatiovetoinen maa, ja design oli siinä tärkeä.”

”Nyt avoimuuden aika on ohi, poliittinen kontrolli on kova. Mutta olen edelleen professori Tongjin yliopistossa.”

Sotamaa perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 1969. Tänään hän on sivuroolissa Ateljé Sotamaassa, jossa pääosan on ottanut kaksi muuta Sotamaata, poika Kivi ja tytär Tuuli.

”Yhteinen yritys lasten kanssa on parasta, mitä elämässäni on tällä hetkellä. Pääsen näkemään uusien ajatusten virtaa.”

Kun Yrjö Sotamaata pyytää nimeämään oman pitkän suunnittelijanuransa tärkeimmän työn, hän palaa kauas taaksepäin.

”Tein opiskeluaikoina amerikkalaisen Victor Papanekin kanssa terapeuttisia leikkiympäristöjä kehitysvammaisille lapsille. Ne olivat valtavan hienoja projekteja.”

Kuka?

Yrjö Sotamaa

  • Syntyi 1942 Helsingissä.

  • Valmistui sisustusarkkitehdiksi 1969.

  • Taideteollisen korkeakoulun yliopettaja, apulaisprofessori, professori, vararehtori ja rehtori 1975–2010. Tästä ajasta rehtorina 22 vuotta.

  • Tongjin yliopiston professori 2009–.

  • Lukuisia asiantuntija- ja luottamustehtäviä, mm. EU:n ja eri maiden kansallisten designstrategioiden laatimisessa.

  • Eesti Kunstiakadeemian kunniatohtori 2004.

  • Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kunniatohtori 2013.

  • Asuu Kirkkonummella, avioliitossa, kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta.

  • Täyttää 80 vuotta 25. syyskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat