”On elokuvia, joista tietää, että kaikki eivät tykkää, mutta ne on silti hyvä nähdä”, elokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Timo Malmi sanoo

Elokuvahulluus puraisi Timo Malmia lapsena Järvenpäässä. Sodankylän elokuvajuhlien nykyinen taiteellinen johtaja pyörittää yhä elokuvakerhoa kotikaupungissaan.

Ollessaan vielä Elävän kuvan keskuksen hallituksen ELKE:n jäsen Timo Malmi oli mukana pelastamassa helsinkiläistä elokuvateatteri Orionia nykyiseen käyttöönsä.

17.9. 2:00 | Päivitetty 17.9. 11:35

Elinikäinen järvenpääläinen. Sellainen on elokuvakriitikko Timo Malmi.

”Isoisäni isoisä on 1800-luvun alussa hukkunut Tuusulanjärveen, eli suvun luut ovat syvällä paikallisessa mudassa. Itsekään en ole edes opiskeluaikoinani asunut muualla, vaikka olin Helsingin yliopistossa kirjoilla kymmenisen vuotta ja Helsingissä välillä töissäkin”, Malmi kertoo.

Lapsuuden ja nuoruuden Järvenpäässä ei paljoa tapahtunut. Malmin mukaan elokuvia katsottiin pitkään vain televisiosta. Paikallinen teatteri Filmilinnakin oli suljettuna muutaman vuoden. ”Sitten tuli Käpy selän alla, joka oli aika innostava elokuva murrosikäiselle pojalle.”

Ja kohta tapahtui suurempaa.

”Filmihulluus iski kevään -68 helatorstaina, kun olin katsomassa [Michelangelo Antonionin] Blow-Upia, ja ihan alusta tajusin, että nyt elokuvataide kolahti. Näin valon! Minulla on tallella elokuvan julistekin. Pyysin koulukaveriani varastamaan sen yhdeltä ilmoitustaululta.”

Samana syksynä Malmi perusti parin ystävänsä kanssa Järvenpäähän elokuvakerhon.

”Keksimme pyytää paikalliselta elokuvateatterilta, että leffakerholaiset pääsisivät katsomaan leffoja puolella hinnalla, ja se onnistui. Sitten saimme kerran kuussa toivoa sinne jotakin elokuvaa.”

Ensimmäisenä toiveena katsottiin Jean-Luc Godardin Viimeiseen hengenvetoon.

”Meistä yhdellä oli kirjoituskone, toisen kotona oli monistuskone, ja soitin Suomen elokuvakerhojen liittoon, josta lähetettiin elokuvasta materiaalia. Tein sitten esitteen, jota jaoin ihmisille siinä lippukassan vieressä”, Malmi kertoo.

Katsojia tuli 91, joka oli hyvä määrä pienessä Järvenpäässä.

”Siitä sai hienon alun. 1970-luvullahan Suomessa toimi jopa yli 220 elokuvakerhoa, nyt koronan jälkeen ehkä vain parisenkymmentä.”

Elokuvakerhoa pyörittävä takarivin poika piirteli koulutuntien aikana vihkoon ohjelmakarttoja elokuvista, joita haluaisi esittää paikallisessa teatterissa. Ranskanopettaja kysyi, tuleeko Timosta isona elokuva-arvostelija.

”Sanoin ei varmasti! Mutta ei mennyt monta vuotta, kun aloitin. 1972 kirjoitin ensimmäisen juttuni Kirjastolehteen. Sitten tuli paikallislehti Keski-Uusimaa, ja vuodesta 1978 aloin kirjoittaa elokuva-arvosteluja Ilta-Sanomien tv-toimitukselle. Pesti on jatkunut tähän päivään asti, mutta nykyisin kirjoitan vain muutamasta elokuvasta viikossa.”

Malmi toimii myös Filmihullun toimitussihteerinä.

”On maailmankin mittakaavassa aika harvinaista, että meillä vielä on pitkäikäinen vakavasti otettava elokuvakulttuurilehti. Niitä on kupsahdellut eikä niitä ole kuin joissakin isoissa maissa, Englannissa Sight & Sound ja Ranskassa ennen kaikkea Cahiers du cinema. Ruotsissakaan ei taida olla sen jälkeen, kun Chaplin kuoli.”

Malmi valitsee edelleen Studio 123:ssa toimivan Järvenpään Kunnankinon ohjelmiston.

Timo Malmi on käynyt Sodankylän elokuvajuhlilla aina: ensin toimittajana, myöhemmin Peter von Baghin apuna ohjelmiston kokoajana. Tämän kuoltua Malmi on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana.

Sodankylän elokuvajuhlilla Malmi on ollut joka kerta: ensin toimittajana, myöhemmin Peter von Baghin apuna ohjelmiston kokoajana. Tämän kuoltua Malmi on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana.

Vuosikymmenten varrella Malmi on saanut kohdata lukemattomia elokuvataiteilijoita. Järvenpään näytöksissä vierailee kotimaisia tekijöitä kertomassa töistään, Sodankylässä maailman huippuohjaajia.

”Kun valitsen elokuvan, sen pitää olla sellainen, että sen on valmis kokemaan uudestaan siellä katsomossa. Näytös täytyy kokea itse. Jos jengi lähtee pois, sen vastuun ottaa henkilökohtaisesti”, Malmi muistuttaa.

Elokuvakeskustelut ovat tärkeitä.

”On elokuvia, joista tietää, että kaikki eivät tykkää, mutta ne on silti hyvä nähdä. Kokemus on hyödyttävä. Kyllä se Godard menee monelta yli hilseen niin kuin menee osittain itseltäkin, tottakai, mutta silti voi jutella. Vaikka Sodiksessakin on vihkiytynyt yleisö, ei sielläkään jotain Godardia aina oteta helposti vastaan.”

Eläkepäivät eivät seitsemänkymppistä kutsu.

”Tämähän on harrastus, josta on ruvettu maksamaan, tosin vaativa sellainen, ja mielelläni harrastan ihan samoja asioita vielä vanhoillakin päivilläkin. Perhe ja omakotitalo vaativat toki osansa, mutta mielelläni jatkan niin kauan kuin kunto kestää ja polla pelaa. Työ on palkitsevaa, ja palaute antaa potkua eteenpäin.”

Omien elokuvien teko ei ole kiinnostanut yhtä lailla, jos kohta Malmi on muun muassa kirjoittanut ja yhdessä Mauri Frontin kanssa ohjannut kotikuntansa 50-vuotisjuhliin 33-minuuttisen dokumentin Rakas – Järvenpää.

Mahdollisuus seurata elokuvataiteilijoiden työtä avartaa omaa ymmärrystä.

”Olen päässyt olemaan monessa mukana. Eritoten leikkausvaiheen koen mielenkiintoiseksi. Jokaiselle elokuva-arvostelijalle tekisi varmasti hyvää olla mukana seuraamassa elokuvan eri tekovaiheita.”

Suoraan haastattelusta Malmi lähtikin seisomaan statistina ohjaaja Aki Kaurismäen paraikaa kuvattavassa elokuvassa.

Vaatetusta ei tarvinnut vaihtaa.

Kuka?

Timo Malmi

  • Syntyi 1952 Helsingissä. Asunut koko ikänsä Järvenpäässä.

  • Ylioppilas 1972, Järvenpään yhteiskoulu.

  • Tiedotusopin ja sosiologian opintoja Helsingin yliopistossa.

  • Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja vuodesta 2015.

  • Ilta-Sanomien tv-osaston elokuva-arvostelija vuodesta 1978.

  • Filmihullu-lehden toimitussihteeri vuodesta 2001.

  • Kirja Valkokankaan herkkuja (Otava) yhdessä Jari Keräsen kanssa.

  • Järvenpään elokuvakerhon vetäjä vuodesta 1969, vastannut Järvenpään kunnankinon ohjelmistosta vuodesta 1983.

  • Järvenpään kaupunginvaltuuston jäsen 1993–2000.

  • Avoliitossa, lapsi ja kolme lastenlasta.

  • Harrastaa koripalloa.

  • Täyttää 70 vuotta tiistaina 20. syyskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat