538 päivän mittainen Twitter-ketju toimi pohjana poikkeukselliselle jutulle Valko-Venäjän kansan­noususta – HS:n Tommi Niemiselle tiedon­julkistamis­palkinto

Palkintoperustelujen mukaan toimittaja Tommi Niemisellä on kyky perehtyä asioihin pintaa syvemmältä.

Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Nieminen palkittiin sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta journalismin keinoin.

13.9. 7:00

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakaa tiistaina vuosittaiset tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot.

Yksi palkinnon saaneista on Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksessa työskentelevä Tommi Nieminen, 49. Hänet palkittiin sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta journalismin keinoin.

Perustelujen mukaan Nieminen on ”monipuolinen toimittaja, jolla on kyky perehtyä asioihin pintaa syvemmältä ja uusista näkökulmista”.

Esimerkki Niemisen pitkäjänteisistä työmetodeista on noin vuosi sitten julkaistu juttu afganistanilaisesta naispoliitikosta Zarifa Ghafarista. Juttua varten Nieminen oli kirjeenvaihdossa Gharfarin kanssa puolitoista vuotta. Tammikuussa julkaistu juttu kansanedustaja Ano Turtiaisesta ja hänen taustajoukoistaan on puolestaan työnäyte perusteellisuudesta ja asioiden asettamisesta kontekstiin.

Aivan erityinen esimerkki Niemisen työstä on kuitenkin Twitterissä alkanut juttuprojekti.

Tammikuun lopussa julkaistiin Niemisen juttu Suuri puhdistus, jossa hän päätyi ennustamaan itäeurooppalaista suursotaa.

Juttua varten hän teki puolitoista vuotta puolijulkista pohjatyötä seuraamalla Valko-Venäjän kansannousua 538 päivän mittaisessa Twitter-ketjussa.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan perustelujen mukaan Niemisen Twitter-raportointi ”ei käsitellyt vain muusta uutisvirrasta tuttuja tapahtumia, vaan avasi valtiollisen sortokoneiston seurauksia arkielämään ja tavallisille kansalaisille Valko-Venäjällä”.

Nieminen twiittasi päivittäin Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta elokuusta 2020 tammikuuhun 2022.

Vain yksi päivä jäi väliin: 24. marraskuuta 2021. Silloin hän oli juttukeikalla toimittajakollega Marko Junkkarin ja kuvaaja Sami Keron kanssa Zürichissä, kun talousrikoksista epäilty ja myöhemmin tuomittu Nuorisosäätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen oli palaamassa Suomeen.

Lue lisää: Perttu Nousiainen hukkasi Nuoriso­säätiön miljoonat ja katosi mystisesti – HS löysi poliisia piileskelevän karkurin autiosta hiihto­keskuksesta Sveitsistä

Niemisen mukaan twiittiketju syntyi oikeastaan vahingossa, kun Valko-Venäjän manipuloidut presidentinvaalit käynnistivät kansannousun elokuussa 2020.

”Halusin pitää itseni kartalla siitä, mitä maassa tapahtuu, ja keksin metodiksi jokapäiväisen uutismaisen twiitin”, kertoo Nieminen, joka oli ollut aiemmin juttukeikoilla maan parlamenttivaaleissa 2004 ja 2008.

Nieminen naputti viestejä iltaisin vapaa-ajallaan. Jotkut tekstit syntyivät vaivattomasti päiväkohtaisen uutisen pohjalta, toisiin hän saattoi etsiä taustamateriaalia tunninkin ajan.

Tili huomattiin nopeasti. Twiitit saattoivat saada yli 2 000 tykkäystä ja yli 200 000 lukijaa. Tilin seuraajat olivat niin ulkomaan politiikan asiantuntijoita, ammattisotilaita, politiikkoja kuin rivikansalaisia.

Viesteistä syntyi Niemisen hämmästykseksi tolkullista keskustelua. Siisteyttä tuki tietysti itse aihe: Valko-Venäjän kansannousu ei jakanut ihmisiä leireihin.

”99 prosenttia ihmisistä ymmärsi, että tämä on asia, josta kannattaa olla aidosti huolissaan. Minsk voi paikkana tuntua kaukaiselta, mutta se on Helsingistä samalla etäisyydellä kuin Kuusamo.”

Viime aikoina Tommi Niemistä on työllistänyt luonnollisesti Ukraina. Toukokuussa hän oli kuvaaja Sami Keron kanssa Ukrainassa, mistä hän teki reportaaseja muun muassa Harkovasta ja Zaporižžjasta.

Kaikkiaan yhdeksän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa myönnettiin tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja evästänyt yhteiskunnallista keskustelua.

Taiteilija Sonya Lindfors palkittiin monialaisesta tiedonjulkistamisesta yhteisöllisellä taiteella. Hän on toiminut tanssijana, koreografina ja kouluttajana sekä taideyhteisö UrbanApan taiteellisena johtajana.

Kirjailija Anniina Ljokkoi, väitöskirjatutkija Liisa Kaski ja valokuvaaja Tuuli Mathisen palkittiin teoksesta Perinnevegeä. Kirja esittelee suomalaista ruokakulttuuria ja -historiaa kasvisruokien näkökulmasta.

Psykologi Julia Pöyhönen, psykologi Heidi Livingston sekä taiteilija Linnea Bellamine saivat palkinnon pedagogisista Fanni-lastenkirjoista. Niissä Fanni-norsu joutuu erilaisten tunnekuohujen valtaan, minkä jälkeen eläimet yrittävät yhdessä ymmärtää niiden syitä.

Näyttelijät, ohjaajat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama sekä dramaturgi Eva Buchwald ja ohjaaja Linda Wallgren palkittiin teatteriteoksesta Aleksis Kivi – mies, josta tuli monumentti, joka perustuu laajaan tutkimusaineistoon kansalliskirjailijasta.

Kuvataiteilija Riina Tanskanen sai palkinnon yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta. Tanskasen Tympeät tytöt -sarjakuvataide käsittelee tyttöjen ja nuorten naisten kohtelua, epätasa-arvoa, ulkonäköpaineita ja seksismiä.

Teoreettisen fysiikan dosentti Tommi Tenkanen palkittiin tiedeviestinnästä. Kosmologian tutkija on kirjoituksissaan avannut luonnontieteellistä tutkimusta suurelle yleisölle aiheinaan muun muassa pimeä aine ja musta aukot.

Tutkimusprofessori Antto Vihma sai palkinnon teoksesta Nostalgia – Teoria ja käytäntö. Kirjassa Vihma esittelee modernia nostalgiaa, jota käytetään polttoaineena erilaisten poliittisten päämäärien tavoittelussa.

Dokumentaristi Suvi West palkittiin dokumenttielokuvasta Eatnameamet – Hiljainen taistelumme, joka käsittelee saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelua.

Palkinnot ovat arvoltaan 14 000 euroa, paitsi Aleksis Kivi -näytelmälle 18 000 euroa. Työryhmissä summa jaetaan tasan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat