Vuonna 1904 perustettu Karjala-lehti haettiin konkurssiin: ”Lehden merkitys oli paljon suurempi kuin sen levikki”

Lehden julkaisija päätti hakea itse lehtiyhtiön konkurssiin kuluneella viikolla.

Karjala-lehti kertoi lopettamisestaan 4. elokuuta ilmestyneessä lehdessä.

11.9. 16:03

Karjalaisuuteen keskittyvän viikkolehden Karjala-lehden julkaisija on haettu konkurssiin.

Karjala ilmoitti lopettamisestaan 4. elokuuta ilmestyneessä lehdessä, minkä jälkeen sen konttori suljettiin. Lehden oman ilmoituksen mukaan se oli yrittänyt viime vuosina saada levikkiään nousemaan, mutta toimenpiteet eivät tuottaneet riittävästi tulosta.

Syyskuun alussa Karjalaa ja sen digiversiota julkaissut sekä lehden verkkosivuja ylläpitänyt Karjala Lehti Oy päätti itse hakea lehtiyhtiön konkurssiin. Yhtiö tiedotti asiasta tiistaina 6. syyskuuta.

Karjala-lehti ehti ilmestyä lähes 120 vuotta. Se perustettiin Viipurissa vuonna 1904. Lehti muuttui viikkomuotoiseksi vuonna 1958, silloin sen tehtäväksi myös määriteltiin toimiminen karjalaisten heimolehtenä. Viime vuosina lehti on luonnehtinut itseään karjalaiseksi uutis- ja kulttuurilehdeksi.

Sotien aikana lehti evakuoitiin kaksi kertaa Viipurista Helsinkiin. Vuonna 1956 toimitus siirtyi Lappeenrantaan, missä se toimi lopettamiseensa asti.

Lehden kukoistuskausi oli sen Viipuri-vuosina ennen sotia, jolloin se oli suurin Helsingin ulkopuolinen sanomalehti yli 40 000 kappaleen levikillään.

Kesäkuun lopulla valittuun lehden hallitukseen kuuluivat Satu Kokkonen, Timo Pellikka, Martti Talja, Risto Uimonen sekä Eija Vänskä-Sinkkonen.

Hallituksen puheenjohtaja Risto Uimonen kertoo, että kun lehti laati budjettiaan tälle vuodelle, laskelmat näyttivät vielä hyviltä.

”Saneerausohjelma tuli täysimääräisesti voimaan 1. huhtikuuta, ja ajattelimme, että siitä lähtien menot vähenisivät merkittävästi. Toimitus esimerkiksi supistettiin neljästä henkilöstä kahteen. Lehden ilmestymiskertoja oli vähennetty jo vuoden alussa.”

”Ei se sitten kuitenkaan riittänyt”, hän sanoo.

Lehden lakkauttamisen jälkeen yhtiö aiottiin asettaa selvitystilaan, mutta siihenkään eivät rahat enää riittäneet. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi konkurssihakemus.

Uimosen mukaan Karjalan levikin lasku oli muihin paperilehtiin verrattuna ”aika pientä”. Kolmen vuoden aikana levikki laski noin 4 800:sta lopetusvaiheen 4 400:aan, hän sanoo. Tämäkin maltillinen lasku oli silti liikaa kuluihin nähden.

Risto Uimonen

Oman lisänsä toi koronapandemia ja sitä seurannut ilmoitusmyynnin lasku.

”Osa ilmoitustuloista on tullut järjestöilmoituksista, eli karjalaiset organisaatiot ovat ilmoittaneet lehdessä. Mutta korona-aikana järjestöillä ei ollut kokouksia, joista olisivat ilmoittaneet. Samoin Karjalan matkailusta oli aiemmin tullut ilmoitustuloja, ja nekin putosivat pois pandemian aikaan.”

Karjala-lehden, pitkäikäisen karjalaisuuden asianajajan, mahdollinen jatko on nyt täysin auki. Uimosen mukaan lehdelle olisi ollut tiedossa luotettava jatkaja siinä vaiheessa, kun yhtiö oli vielä määrä asettaa selvitystilaan.

”Silloin oli tarkoituksena myydä lehden julkaisuoikeus, nimi, brändi, arkisto sekä tilaajarekisteri Karjalan Liitolle. Liitto olisi sitten jatkanut lehden julkaisemista. Mutta nyt kun mennään konkurssimenettelyn kautta, se tarkoittaa – käsittääkseni – että pesänhoitaja voi kaupata oikeudet taholle, joka eniten maksaa.”

”Ikävä tapaus kaiken kaikkiaan. Vaikka levikki ei ollut suuri, olisi sillä tällaista lehteä pitänyt pystyä julkaisemaan. Nyt menot olivat vain liian isot. Mutta lehden merkitys oli paljon suurempi kuin sen levikki. Karjala-lehti oli myös näyteikkuna tämän päivän karjalaisuuteen”, Uimonen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat