Tanssin talon toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti, mutta kalliin tilan tulevaisuus jännittää – Tältä näyttää tanssin syksy

Tanssin talo tarjonta on nostanut Helsingin eurooppalaiseksi tanssikaupungiksi. HS selvitti, mitä mieltä alan asiantuntijat ovat talon tähänastisesta taipaleesta.

Tanssin talon puitteet mahdollistavat suuret lavakokonaisuudet. Milla Koistisen Magenta Haze -teoksessa lavaa valtaavat Sandra E. Blattererin tekstiiliobjektit.

21.9. 14:52 | Päivitetty 22.9. 10:34

Tanssin talon toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti sen jälkeen, kun koronaviruspandemiasta johtuneet rajoitukset keväällä hellittivät ja esityskausi pääsi käynnistymään.

Alan asiantuntijoiden mukaan tila on nostanut Helsingin yhdeksi eurooppalaisista tanssikaupungeista. Vahvuudet ovat tilan volyymissa ja teknisissä mahdollisuuksissa, mutta kallis vuokra rajoittaa toimintaa.

Lue lisää: Kauan odotettu Tanssin talo on tanssin näyteikkuna, mutta ainoa harjoitussali on vanhan talon uumenissa: ”Ei mahtunut tontille”, sanoo toiminnanjohtaja

Tanssin talon viestinnän asiantuntijan Saara Orasen mukaan talo on osoittanut tarpeellisuutensa alan toimijoiden parissa. Kalenteri on täynnä jo ensi vuodenkin osalta.

Oranen korostaa erityisesti tilan teknistä kapasiteettia, joka mahdollistaa suurten kansainvälisten tuotantojen vierailut.

”Se on jo itsessään ainutlaatuista, että on tanssin ehdoilla rakennettu suuri sali”, Oranen sanoo.

Talo houkuttelee toimijoita erityisesti salien muunneltavuudellaan. Erkko-salin suuri lava ja tekniikka mahdollistavat moninaiset kokonaisuudet niin tanssin kuin nykysirkuksen tarpeisiin.

Myös yleisö on Orasen mukaan löytänyt hyvin paikalle.

Kevät- ja syyskauden tuotannoista loppuunmyytyjä ovat olleet esimerkiksi osa Tero Saarinen Companyn sekä Helsingin juhlaviikkojen esityksistä. Elämä lapselle -konsertti keräsi Orasen mukaan myös täyden salin, samoin marraskuussa toteutuva Tanztheater Wuppertalin vierailu.

Helsingin Sanomien tanssikriitikon ja tanssin asiantuntijan Jukka O. Miettisen mukaan kevät ja alkanut syyskausi ovat osoittaneet pelot suuren tilan mahdollisesta ylimitoitetusta koosta turhiksi.

Ennen Tanssin talon valmistumista alan piirissä keskusteltiin siitä, onko 700-paikkainen Erkko-sali jopa liian suuri.

Mennyt kausi on osoittanut, että näin ei ole, Miettinen sanoo. Yleisöä on todella riittänyt.

Tilan ehdottomat vahvuudet ovat juuri siinä, että suuret kansainväliset produktiot ovat voineet toteuttaa vierailujaan Suomessa. Talo on muuttanut ratkaisevasti Helsingin ja koko Suomen tanssitarjontaa, Miettinen sanoo.

”Se nostanut Helsingin eurooppalaiseksi tanssikaupungiksi, ainakin Tukholman tasolle.”

Tilan vahvuudet ovat volyymissa. Siinä, että suurimuotoiset kansainväliset produktiot voivat toteuttaa täällä teoksensa.

Suuren tilan varjopuoli on kallis vuokra. Miettisen mukaan tärkeää olisi keskustella esimerkiksi siitä, mistä suomalaiset pienet toimijat saisivat niin paljon taloudellista tukea, että heilläkin olisi varaa hyödyntää taloa kokonaisvaltaisesti.

”Alku on ollut loistava, mutta tutinat on lahkeessa, miten toimintaa voidaan jatkaa.”

Toiminnan rahoituksen riittävyys herätti huolta jo talon rakennusvaiheessa. Alennetut tilavuokrat mahdollistaa Tanssin talon toiminnan perusrahoitus, joka on 650 000 euroa vuodessa sekä Helsingin kaupungilta että valtiolta, yhteensä siis 1,3 miljoonaa euroa. Näiden tukien turvin talon ei tarvitse pyytää kaikilta asiakkailta markkinahintaista vuokraa.

Koreografi Anna Mustosen ja cembalisti Marianna Henrikssonin teos Eros saa ensi-iltansa Tanssin talon Erkko-salissa 6. lokakuuta.

Mustosen mukaan suuri Erkko-sali sali luo etäisyyksiä tutkivalle teokselle sopivat puitteet.

Eroksessa on 18 esiintyjää, ja esitys on kiinnostunut väleillämme olevista etäisyyksistä ja läheisyyksistä. Siihen Erkko-salin suuri tila toimii hyvin. On ihanaa, miten paljon siellä on ilmaa ja avaruutta.”

Teoksen työryhmän harjoitteluaika tilassa on kuitenkin varsin rajattu, mikä tuo mukanaan haasteita, Mustonen sanoo.

Suuren mittaluokan kiertävät produktiot, jotka ovat jo saaneet ensi-iltansa muualla, on kantaesityksiä helpompi siirtää nopeammalla aikataululla näyttämöltä toiselle, Mustonen arvioi.

Hänen mukaansa kantaesityksiä tehdessä lyhyt harjoitusaika esitystilassa saattaa vaikuttaa siihen, että esityksissä päädytään tanssimaan suurella näyttämöllä jollakin jo aiemmin toimivaksi todetulla tavalla.

”Itselle taiteen tekeminen ei ole sitä, että etukäteen tietäisi, että tämä toimii. Se on jatkuvaa kysymistä, että voisiko tässä olla tällaista tai voisimmeko olla täällä näin. Esitys rakentuu suhteessa esitystilaan ja on tärkeää, että tila saa vaikuttaa esitykseen ja esiintyjien ruumiilliseen olemiseen.”

Tämä vaatii Mustosen mukaan aikaa.

Joidenkin talossa nähtävien teosten esityskaudet ovat myös verrattain lyhyitä, vain noin neljä näytöstä kattavia.

Tanssin talon ohjelmapäällikön Mikael Aaltosen mukaan tämä on vierailuteatterille tyypillistä.

”Jos ajatellaan repertoaariteattereita, niin kalenteriajattelu on aivan toisenlaista”, Aaltonen sanoo.

Tanssin talolle määriteltiin vuonna 2015 tehdyssä puitesopimuksessa kaupungin ja valtion tukema 1,3 miljoonan euron vuosittainen rahoitusosuus. Moni alan vaikuttajista toivoi toiminnan rahoituksen kasvattamista jo talon rakennusvaiheessa. Siten Tanssin talolla olisi mahdollisuuksia toteuttaa myös omaa ohjelmapolitiikka eikä tarjota vain vuokrapalveluita ulkoa tuleville tanssiryhmille.

Nyt omaa taiteellista profiilia on toteutettu Tanssin talolle säätiöiltä saatavien rahoitusten ja Sparksin kaltaisen hankkeiden turvin. Suomen Kulttuurirahaston tukeman kotimaisen tanssin Sparks-hankkeen rahoittamina tuotantoina Tanssin talossa toteutetaan yhteensä kuusi kantaesitystä vuosien 2022–2023 aikana.

Syksyn tanssiesitykset

Ensimmäiset Sparks-ensi-illat esitetään lokakuussa, kun Outi Markkulan teos Kulkue–Parade–Parad saa ensi-iltansa Pannuhallissa. Markkulan teos käsittelee tradition virtaa ja siirtymistä ajassa ruumiillisen muistin kautta. Teos yhdistää tanssia, musiikkia ja livekuvausta.

Teoksen työryhmään kuuluu suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia jäseniä. Markkula on opiskellut kansantanssia, ja uudessa teoksessa jokainen tanssija tuo teokseen oman taiteellisen perinteensä ja historiansa.

Kulkue–Parade–Parad -teoksen esityskausi on 19.–22. lokakuuta.

Outi Markkulan teos Kulkue–Parade–Parad käsittelee teos käsittelee tradition virtaa ja on osa Tanssin Suomen Kulttuurirahaston tukemaan Sparks-hanketta.

Milla Koistisen Magenta Haze on niin ikään osa Sparks-hanketta. Teoksen koreografia syntyy yleisön, esiintyjien ja itävaltalaisen kuvataiteilijan Sandra E. Blattererin tekstiiliobjektien välisestä leikistä. Koistinen jatkaa teoksessa yksilön ja ryhmän välisen suhteen, kollektiivisen ilon ja ekstaasin teemoihin paneutumista, joita hän on tutkinut myös aikaisemmissa teoksissaan.

Magenta Haze saa ensi-iltansa lokakuuta 27. lokakuuta Tanssin talon 700-paikkaisessa Tanssin talon Erkko-salissa. Esitykset järjestetään 27.–29. lokakuuta.

Koreografi Milla Koistisen teos Magenta Haze saa ensi-iltansa Tanssin talon Erkko-salissa lokakuussa.

Marianna Henrikssonin ja Anna Mustosen Eros yhdistää varhaisbarokkimusiikin ja uuden tanssin. Teos tutkii jonkinlaista aikajännettä suhteessa haluamisen tunteeseen. Se tarkastelee ”sen haluamista, mikä ei ole läsnä”. Koreografia on tanssia kurkottamisen hetkestä ja jännitteestä, joka tapahtuu ennen kosketusta. Teoksen solisteina esiintyvät Suomalainen barokkiorkesteri ja sen ovat tuottaneet i dolci, Zodiak - Uuden tanssin keskus, Suomalainen barokkiorkesteri ja Helsinki Early Music Festival.

Eros esitetään Tanssin talon Erkko-salissa 6.-13. lokakuuta.

Muita Tanssin talon syyskauden kiinnostavia kotimaisia teoksia ovat esimerkiksi Kekäläinen & Companyn nykytanssiteos Epidermis, joka tarkastelee maapallon tilaa ja tulevaisuutta ihon teeman kautta.

Teoksessa ihmisen iho ja ”käsittämättömän laaja maan iho” metaforisesti kohtaavat synnyttäen kuvitteellisen paikan. Teoksen on koreografiasta ja puvustuksesta sekä käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Sanna Kekäläinen.

Epidermis esitetään Tanssin talon Pannuhallissa 28.10.–6.11.

Tanssin talon syksyn kansainväliseen vierailijaohjelmistoon lukeutuu esimerkiksi Pina Bauschin Vollmond (Full Moon). Mestarillinen teos esittää koko inhimillisen tunteiden kirjon Bauschille tyypillisesti tanssia ja teatteri-ilmaisua yhdistäen. Vollmond sai ensi-iltansa vuonna 2006. Täysikuun vaikutuksesta tanssijat antautuvat tunteiden vuoristorataan.

Tanssin talossa nähtävä Vollmond on loppuunmyyty.

Tero Saarinen Company ja koreografi Tero Saarisen suurteos VORTEX tuo Tanssin taloon Korean kansallisen tanssiryhmän vierailun. VORTEX on korealaistraditiosta inspiroitunut ja sitä uudistava nykytanssiteos. Teos sai ensi-iltansa Korean kansallisteatterissa Soulissa vuonna 2014.

National Dance Company of Korea esiintyy Erkko-salissa 22.–24. syyskuuta. Tero Saarinen Company on yksi Tanssin talon virallisista ohjelmakumppaneista.

Päivitetty 21. syyskuuta kello 15.03: Lisätty juttuun tieto valtion rahoitusosuudesta Tanssin talon toiminnalle.

Oikaistu 21. syyskuuta kello 16.02: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Eros ei ole osa Sparks-hanketta.

Oikaisu 22.9. kello 10.35; Jutussa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, että Anna Mustosen ja Maija Henrikssonin Eros-teoksen esityskausi olisi 6.–10. lokakuuta. Todellisuudessa esityskausi on 6.–13. lokakuuta. Lisäksi lisätty tieto Eroksen tuotantoyhteisöistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat