Kuvittaja Salla Savolaisen lastentietokirjat kertovat työmaiden koneista ja arjesta: ”Heti oletettiin, että minäkin piirrän tytöistä, eläimistä ja luonnosta”

Asfaltista ja betonista lapsille kertova palkittu kuvittaja Salla Savolainen innostui rakennustyömaista hänen alalla työskentelevän aviomiehensä ansiosta: ”Mieheni avulla olen päässyt aika jänniinkin paikkoihin, mutta faktoja ovat tarkastaneet monet asiantuntijat.”

Kirjailija ja kuvittaja Salla Savolainen on kuvittanut paljon rakennustyömaita lastenkirjoihin. Hänet kuvattiin Kaisantunnelin työmaalla Helsingin päärautatieasemalla. Savolaisen mielestä työmaat ovat varsinkin lapsille kiinnostavaa elävää kaupunkikulttuuria, joka nykyisin eristetään aitojen taa näkymättömiin.

18.9. 2:00 | Päivitetty 18.9. 13:05

”Esimerkiksi asfalttijyrsin on mahtava kone”, kuvittaja Salla Savolainen sanoo innoissaan.

Se, betonipumppuauto ja monet muut työmaakoneet esiintyvät Savolaisen kirjoissa Asfalttia! ja Betonia! (WSOY). Ne ovat lastentietokirjoja hänen Työmaa-sarjastaan. Seuraavaksi sarjaan on tulossa osa Romua.

Isot työkoneet voivat kuulostaa poikamaiselta aiheelta ja tavallaan sen takia Savolainen ryhtyi kertomaan niistä. Hän halusi vaihtelua työhönsä ja perinteisiin aiheisiinsa.

Kuvittajat ry:n tuoreessa jäsenkyselyssä 70 prosenttia vastaajista oli naisia ja yli puolet kuvittajista tekee lastenkirjoja. Sukupuolijakauma näkyy lastenkirjojen aiheissa.

”Lastenkirjainstituutti on tilastoinut, että kirjojen päähenkilöt ovat olleet useammin tyttöjä kuin poika ja aiheet liittyvät usein perheeseen, tunteisiin ja luontoon. Heti ensimmäisen kirjani Kirpputorikoira Napon perusteella oletettiin, että minäkin piirrän tytöistä, eläimistä ja luonnosta.”

Savolainen julkaisi esikoisensa vuonna 2000. Parissakymmenessä vuodessa hän on kuvittanut yli 50 muiden kirjoittamaa lastenkirjaa ja kuusi omaa. Kirjoja on ilmestynyt enimmillään jopa viisi vuodessa.

Tunnetuimpia Savolaisen töistä lienevät yksitoista Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamaa Heinähattu ja Vilttitossu -kirjaa.

Näkymä uusien aiheiden maailmaan aukesi Savolaiselle aviomiehen kautta. Hän työskentelee rakennusalalla työmaapäällikkönä. Savolainen sanoo, että ilman miestään hän ei olisi pystynyt tekemään kirjojaan.

”Työmaille ei ole helppo päästä, koska niillä on tiukat turvallisuussäännöt ja kiire. Esimerkiksi Asfaltti-kirjan luonnoksista sain palautetta, että kaikilla työntekijöillä pitää olla suojalasit. Mieheni avulla olen päässyt aika jänniinkin paikkoihin, mutta faktoja ovat tarkastaneet monet asiantuntijat.”

Kun Salla Savolainen aloitti Työmaa-sarjansa, hänelle hankittiin omat varusteet, koska lainakamppeita ei aina ole tarjolla. Hän kuvaa työmaita ja työntekoa realistisesti, piirtää koneet tarkasti mutta välttää liian teknistä vaikutelmaa.

Kun Savolainen aloitti Työmaa-sarjansa, hänelle hankittiin omat varusteet, koska lainakamppeita ei aina ole tarjolla. Hän kuvaa työmaita ja työntekoa realistisesti, piirtää koneet tarkasti mutta välttää liian teknistä vaikutelmaa.

Piirroksia varten Savolainen käy tutustumassa koneiden toimintaan ja valokuvaa niitä. Esimerkiksi asfalttijyrsintä sen käyttäjät esittelivät Savolaiselle tauollaan.

Savolaisen mielestä työmaat ovat varsinkin lapsille kiinnostavaa elävää kaupunkikulttuuria, joka nykyisin eristetään aitojen taa näkymättömiin.

Asfaltti innoitti Savolaista ensimmäisenä. Hän sanoo, että aihe voi kuulostaa rajalliselta, mutta se aukeaa monille sivupoluille.

”Kävelemme asfaltilla koko ajan, mutta emme ajattele sitä. Suomessa on 50 000 kilometriä sillä päällystettyä tietä. Pelkästään maitoautot ajavat päivittäin 60 000 kilometriä. Se kuulostaa hurjalta, vaikka osa reiteistä on päällystämätöntä tietä.”

Kuvittaja Salla Savolaisen näkemys asfalttijyrsimestä kirjassa Asfalttia! (WSOY)

Sekä asfaltti että betoni koostuvat enimmäkseen kivestä. Betoni on maailman käytetyin rakennusaine, mutta ei sillekään uhrata kovin paljon ajatuksia. Savolainen huomauttaa, että monilta menevät sekaisin betoni ja sementti.

”Aiemmin minäkin sekoitin ne, mutta sementti on jauhe, jota käytetään betonin sideaineena”, Savolainen valistaa.

Betonia käytetään maailmassa niin paljon, että sillä on todella isoja ympäristövaikutuksia. Savolainen kertoo, että se tulee etenkin kalkkikiven polttamisesta sementiksi. Hän ei kuitenkaan tehnyt ympäristökriittistä kirjaa vaan kertoi, mitä betoni on ja mitä siitä rakennetaan.

”Kalkkikiven polttamiselle etsitään kyllä vaihtoehtoja, mutta se on mutkikasta”, Savolainen sanoo.

Asfalttia!-kirjassa puhutaan sentään asfaltin kierrättämisestä.

Lastentietokirjojen julkaisumäärä on kolminkertaistunut vuosisadan vaihteen jälkeen ja niitä ilmestyy kaikenlaisista aiheista.

Savolainenkaan ei ole työmailla ihan yksin. Hän ei aio tehdä kirjaa talonrakennuksesta, koska siitä aiheesta ilmestyi äskettäin Pasi Lönnin kirjoittama ja Jussi Kaakisen kuvittama Rakennustyömaa.

Alun perin Savolainen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa kuvaamataidonopettajaksi. Hän huomasi, ettei opettaminen tuntunut omalta alalta ja hakeutui sivuaineopintoihin graafiselle puolelle.

”Ennen opiskeluaikoja en tullut ajatelleeksikaan, että kuvittaminen voisi olla ammatti. Taikissa Pekka Loiri oli innostava opettaja. Hän osasi antaa kannustavaa palautetta. Lastenkirjojen kannalta Maria Laukka oli keskeinen opettaja. Markus Majaluoman kuvat vaikuttivat alussa tosi paljon.”

Pekka Loiria (s. 1946) arvostetaan etenkin suomalaisen julistetaiteen uranuurtajana. Kuvitustaiteen asiantuntija Maria Laukka (1942–2017) puolestaan teki pitkän uran lastenkulttuurin parissa.

Markus Majaluoma (s. 1961) kuvitti Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoja ennen Savolaista, joka myöntää, että varhaisen esikuvan seuraajaksi oli vaikea asettua.

Savolainen alkoi kuvittaa oppikirjoja jo opiskeluaikoina. Alkuaikoina hän teki myös lehtikuvituksia, mutta se jäi, kun oppikirjat veivät ajan. Sitten lastenkirjojen kuvittaminen syrjäytti ne. Nykyisin hän ei enää tee muuta, koska ei ehdi. Yksityiskohtaisten kuvien tekeminen on hidasta.

”Olen jättänyt kirjastovierailutkin. Valmistauduin niihin niin, että aikaa meni helposti päiviä. Huono puoli on, että en tapaa lapsilukijoitani enkä saa juurikaan palautetta.”

Työmaa-kirjojen lukijat ovat arvatenkin enimmäkseen poikia, mutta Savolainen on sentään kuullut tuttavansa tyttäristä ja muutamista muista tytöistä, jotka ovat innostuneet niistä. Lasten sukupuoliroolit ehkä säröilevät.

Kuka?

Salla Savolainen

  • Syntynyt Luumäellä vuonna 1962.

  • Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 1994.

  • Julkaissut omat lastenkirjat Kirpputorikoira Napo (2000), Kuudennen kerroksen Maikki (2002), Voi Mokomaa (2003), Maikki ja kellarin kummitukset (2011), Asfalttia! (2021) ja Betonia! (2022).

  • Kuvittanut yli 50 lastenkirjaa, muun muassa 11 Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamaa Heinähattua ja Vilttitossua (2012–2021) ja yhdeksän Riina Katajavuoren kirjoittamaa kirjaa (2002–2018).

  • Saanut muun muassa 2005 Rudolf Koivu -palkinnon Leena Virtasen kanssa kirjasta Pikku Xing ja kolme eri palkintoa Lastenkirjainstituutilta: 2013 Kukko-palkinnon ansioista oppi- ja tietokirjakuvittajana, 2017 Adventure-palkinnon ja 2018 Punni-palkinnon rohkeasta avauksesta Riina Katajavuoren kanssa kirjasta Mennään jo naapuriin.

  • Täyttää 60 vuotta ke 21.9.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat