Menestysteos ”jännistä naisista” kaahailee hassusta tai traagisesta tapauksesta toiseen – nyt Suomessa

Maria Petterssonin teosta on helppo selailla makupaloja kalastellen.

Maria Petterssonin teos Suomen historian jännät naiset ilmestyi syyskuun alussa.

15.9. 13:21

Tietokirja

Maria Pettersson: Suomen historian jännät naiset. Selvänäkijöitä, sotilaita, saarnaajia ja silmänkääntäjiä. Atena. s. 597.

Toimittaja Maria Petterssonin tietokirja Historian jännät naiset oli syksyn 2020 kirjatapaus. Nyt jännistä naisista on kehittymässä konsepti, eräänlainen someajan Kansallisbiografia.

Myynti- ja lainaus­tilastoihin heti noussut Suomen historian jännät naiset keskittyy täällä syntyneisiin tai täällä vaikuttaneisiin naisiin 1600-luvulta lähes nykyaikaan saakka. Kaikki mainitut naiset eivät ole kuitenkaan jääneet historiankirjoituksen marginaaliin ennen tätä teosta. Monesta on jo ehtinyt ilmestyä elämäkerta, jopa elämäkerrallinen romaani, kuten Rosa Claysta.

Petterssonin pienoiselämäkertoihin ovat päässeet vauhdikkaat miesten reviireille pyrkivät naiset.

Amerikkalainen Térèse Bonney tulee Suomeen kuvaamaan olympialaisia mutta huomaakin kuvaavansa talvisotaa. Jatkosodan aikana hänestä tuli saksalaisvihamielinen Yhdysvaltain vakooja.

Vaarallista miesten hommaa oli myös lentäminen 1930-luvun alussa, mutta Vuokko Knuutila päätti kokeilla. Hänestä tuli julkkis ja lopulta toimittaja, joka raportoi muun muassa Berliinin olympialaisista vuonna 1936. ”Hurjapäinen mutta lehmänhermoinen” Knuutila kokeili taitolentoakin.

Jännät naiset eivät viihdy kotona. He ovat sotilaita ja aktivisteja, seikkailijattaria ja rikollisia. He kunnostautuvat miesten maailmassa, jollaisiksi luetaan esoteeriset harrastuksetkin.

Petterssonin kerronta kaahailee vauhdilla hassusta tai traagisesta tapauksesta toiseen. Mutkat suoristuvat ja tieto ohenee. Naiset tanssivat, kapinoivat, juopottelevat, valehtelevat, karkaavat, pettävät.

Teos onkin tarkoitettu selailtavaksi, makupalojen kalasteluksi.

Perinteistä naisten tonttia edustaa Catharina Jakobintytär, joka toimi Turussa kätilönä 1700-luvulla. Hänen kauttaan kerrotaan yleisemmin, mitä kaikkea kyseisenä aikana tiedettiin raskaudesta, synnytyksestä ja abortista.

Pettersson pohtii paljon myös sukupuoli-identiteettiä. Kuvataiteilija Meri Genetz saattoi olla nykytermien muunsukupuolinen, koska ”joskus hän toivoi olevansa mies”.

Muutamat naiset, kuten pianistit Selma Kajanus ja Ida Moberg, on ahdettu samaan lukuun, koska he asuivat yhdessä naisen kanssa ja elivät ilmeisesti romanttisissa suhteissa.

Onko se tällaisessa teoksessa jopa jännempää kuin heidän musiikkinsa? Moberg oli kuitenkin ensimmäisiä suomalaisia naissäveltäjiä ja Kajanus merkittävä pianopedagogi.

Kaikki jännät naiset eivät ole hankkineet kannuksiaan nuorena, sillä mukaan on mahtunut vienankarjalainen, paljon kärsinyt Marina Takalo, joka ryhtyi runonlaulajaksi seitsemänkymppisenä.

Jättiläisnainen Rosa Wedsted on uusi tuttavuus, sillä friikkisirkuksesta luen nyt ensimmäistä kertaa. Mutta miksi Petterssonin lähteenä on Jussi Mankkisen Ylen sivuilla ilmestynyt juttu Ville-Juhani Sutisen tietokirjasta Kääpiöistä kolosseihen. Kummajaisten historia Suomessa (2019), eikä kyseistä teosta?

Pettersson korostaa esipuheessa Naisten maa, että kyseessä ei ole Suomen historian kertauskurssi, ”vaan pieni ja toisinaan humoristinen tiivistys”. Mutta kyllä hän pyrkii pitämään lukijansa myös aikajanalla. Jossain tapauksissa tasapaino jopa heilahtaa yksityisestä yleiseen, kuten Olga Heinäsen kohdalla.

Heinänen oli 16-vuotiaana punakaartin päällikkö, joka pakeni vankileiriltä saksalaiseksi sotilaaksi pukeutuneena. Mutta hänen nimikkolukunsa penkoo myös yleisesti vuoden 1918 likapyykkiä, jota on tutkittu viime vuosina paljon naisten osalta.

Kaiken kaikkiaan arkistoihin on kuitenkin tallentunut naisiin liittyviä dokumentteja vähemmän kuin miehiin liittyviä, koska naisten arkea ei entisinä aikoina pidetty merkityksellisenä ja tallentamisen arvoisena. Siksi Pettersson kehottaa esipuheessa lukijoita tallentamaan oman lähipiirinsä jännien naisten tarinoita.

Ehkä Petterssonin seuraava tietokirja on nimeltään ”Arjen jännät naiset”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat