Yhdysvaltain 1800-luvun lopun kultakausi oli kultainen vain harvoille

Yhdysvaltojen kultakausi -dokumentti kertoo, kuinka maan nopea teollistuminen synnytti suuren köyhien palkkatyöläisten massan, joka rikastutti pikkuruista eliittiä.

Yhdysvalloissa oli vuonna 1911 yli kaksi miljoonaa alle 16-vuotiasta lapsityöläistä, joista monet työskentelivät kaksitoista tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Lasitehtaassa työskennellyt poika on kuvattu Virginian Alexandriassa vuonna 1911.

20.9. 2:00 | Päivitetty 20.9. 10:04

”Yrityksen huipulla olevan näkökulmasta oli samantekevää, pystyikö halvimmalla mahdollisella työn hinnalla elättämään perheen”, sanoo historioitsija, professori emerita Nell Irvin Painter dokumentin Yhdysvaltojen kultakausi (2018) avausjaksossa.

Aikamuodot paljastavat, että hän puhuu menneisyyden Yhdysvalloista. Tarkemmin siitä noin 140 vuoden takaisesta ja vasta sisällissodasta selvinneestä liittovaltiosta, joka oli teollistumisensa ja kaupungistumisensa alkuaikoina kultainen vain hyvin, hyvin harvalle.

Osuvampi otsikko dokumentille olisikin kullattu aika, sillä juuri sitä sen alkuperäinen nimi, historioitsijoiden yleisesti käyttämä käsite The Gilded Age tarkoittaa. Ei kultainen vaan kullattu.

Useita historiadokumentteja ohjannut Sarah Colt muistuttaa aika ajoin tästä vertauskuvallisesta kultauksesta, eikä vähättele yhtään tavallisten ihmisten kokemaa vääryyttä ja kurjuutta. Arkistokuville, arkistofilmeille ja historioitsijoiden haastatteluille perustava kaksiosainen Yhdysvaltojen kultakausi on silti ytimeltään dokumentti miehistä, ennen kaikkea suurmiehistä.

Ensimmäisessä osassa keskeisiä ovat pankkiiri J.P. Morgan (1837–1913) ja Skotlannissa syntynyt, vaatimattomissa oloissa varttunut Andrew Carnegie (1835–1919). Carnegie oli oikea ”self-made man”, joka keräsi perustamillaan ja johtamillaan terästehtailla valtavan omaisuuden – ja josta lahjoitti loppuaikoinaan valtaosan hyväntekeväisyyteen.

Coltin dokumentissa Carnegien teot kuvittavat myös Yhdysvaltain nopeaa teollistumista, talouskasvua ja kaupungistumista sekä amerikkalaisen unelman alkua. Unelmahan se vielä oli, sillä samalla syntyi suuri köyhien palkkatyöläisten massa, joka rikastutti pikkuruista eliittiä.

Dokumentin mukaan 4000 perheellä oli 1800-luvun loppupuolella varallisuutta yhtä paljon kuin kaikilla muilla, vajaalla 12 miljoonalla, yhteensä. Ja näistä muista suurin osa sinnitteli tuloilla, jotka jäivät alla köyhyysrajan, vaikka työpäivät olivat kaksitoistatuntisia.

Rikasta ääripäätä dokumentissa kuvittaa New Yorkissa vaikuttaneen Vanderbiltin mahtisuvun yhden perijän nainut, tuhlailevia juhlia järjestänyt Alva Vanderbilt. Häntä kuvaillaan huomiohakuiseksi ja turhamaiseksi pyrkyriksi – ainoana päämääränään nousu seurapiirien huipulle.

Tältä osin Yhdysvaltojen kultakausi taustoittaa hieman Downton Abbeyn luojan Julian Fellowesin uusinta historiallista draamasarjaa, 1880-luvun New Yorkiin sijoitettua The Gilded Agea (2022). Siinäkin nokikkain ovat vanha raha ja uusi raha.

Yhdysvaltojen kultakausi, Teema klo 21.00 ja Yle Areena.

Lue lisää: Julian Fellowesin uusin epookkisarja sijoittuu New Yorkiin – The Gilded Age ei tavoita Downton Abbeyn luontevaa eleganssia

Vuonna 1883 New Yorkin kohutuin seurapiiritapahtuma oli Alva Vanderbiltin järjestämä 1200 vieraan ylellinen pukujuhla. Kutsuttuihin kuuluneen Kate Feering Strongin asun kruunasi päähine, jossa oli oikea täytetty kissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat