Kansallisbaletin World Wide Dance tarjoaa läpileikkauksen nykybaletin trendeihin ja on tanssiryhmän juhlaa

Triplan huipentaa järisyttävän ajankohtaiseksi muuttunut Akram Khanin teos, joka tilattiin aikanaan ensimmäisen maailmansodan muistojuhlaan.

Tuukka Piitulainen ja Edita Raušerová tanssivat Akram Khanin sodanvastaisessa Dust-teoksessa.

1.10. 10:49

Baletti

World Wide Dance Kansallisoopperassa. Kansallisbaletin tanssijat, Kansallisoopperan orkesteri johtajana Per Kristian Skalstad.

Kansallisbaletin syyskauden ainoa uusi tuotanto Tripla: Word Wide Dance kokoaa yhteen kolme hyvin erilaista suurten balettiryhmien kanssa työskentelevää koreografia. Justin Peck tarjoaa amerikkalaista dynamiikkaa, Fei Bon teos kasvaa kiinalaisesta modernin baletin perinteestä ja brittiläinen bangladeshilaistaustainen Akram Khan kurkottaa baletti-ilmaisun ulkopuolelle.

Justin Peckin Heatscape on urbaani ja atleettinen teos.

Illan aloittava Justin Peck toimii New York City Ballet’n vakituisena koreografina. Hänen töitään on nähty ympäri maailmaa sekä myös musikaaleissa ja elokuvissa. Nyt nähtävä teos Heatscape on saanut kantaesityksensä vuonna 2015 Miamissa.

Taustana tälle urbaanille ja atleettiselle teokselle toimivat katutaiteilija Shephard Faireyn värikäs taustakulissi, jossa aiheena toistuu new age -mystiikan mandala-symboleita. Ne heijastuvat myös koreografian rakenteeseen. Innoituksensa Peck sai Miamin kuuluisista taidekortteleista.

Musiikiksi Peck on valinnut tšekkiläisen Bohuslav Martinůn pianokonserton 1920-luvulta. Sen solististina kuullaan hienoa Risto-Matti Marinia. Musiikki on oiva valinta, sillä se kytkee koreografian avantgarden satavuotiseen perinteeseen.

Fei Bon Earthborn-teoksessa tunteikkaasti tanssivat naiset edustavat luonnonkansoja.

Illan toinen teos Fei Bon Earthborn nähdään nyt kantaesityksenä. Fei Bon koreografinen kieli ja estetiikka kumpuavat Kiinan 1950-luvulla kehittyneen nykybaletin perinteestä, joka yhdistää balettipohjaiseen tekniikkaan ekspressionismia ja kiinalaisia elementtejä.

Asetelmaltaan teos on häkellyttävän naiivi. Kulmikkaasti tanssivat miehet edustavat nykyaikaa ja teollistunutta maailmaa. Ihmeen tunteikkaasti tanssivat naiset alati aaltoilevine käsivarsineen ja maneerisen sievine käsiliikkeineen puolestaan edustavat luonnonkansoja ja niiden kiinteää suhdetta luontoon.

On liikuttavaa, että koreografi on filmitaustan kaltaisen musiikin osaksi valinnut saamelaishenkisen Vildá-duon. Hienoa on, että joikaaja Hildá Länsman ja harmonikansoittaja Viivi Maria Saarenkylä osallistuivat itse näyttämöesitykseen. Kunnianosoitus saamelaisuudelle tulee siis kiinalaiselta tekijältä – samalla kun Kiinan kansantasavalta tuhoaa oman uiguurivähemmistönsä kulttuuria.

Michal Krčmář ja Salla Eerola Akram Khanin Dust-teoksessa.

Illan huipentaa Akram Khanin sodanvastainen kehollinen monumentti Dust. Se tilattiin Khanilta ensimmäisen maailmansodan satavuotismuistojuhlaan vuonna 2014. Se on ensimmäisiä Khanin teoksia, jotka hän on tehnyt suurelle balettiryhmälle.

Teos on ajankohtaisuudessaan järkyttävä. Kotirintamalla naiset ahertavat ammustehtaalla samalla lähettäen rakkaimpansa rintamalle. Tästä yksinkertaisesta asetelmasta Khan luo vavahduttavan kokonaisuuden.

Naisten päättäväisyys kuvataan Pohjois-Intian kathak-tanssin tykittävällä jalkatyöllä ja räjähtävillä pirueteilla. Alun suuri ryhmäkohtaus, jossa tanssijat aallonkaltaisilla käsivarsiliikkeillä nivoutuvat kollektiiviksi, on kuin kehollista veistotaidetta.

Khanin luottosäveltäjän Jocelyn Pookin rikas musiikki rakentaa esitystä huolella. Siihen istutettu historiallinen äänite sotaan lähtevän miehen laulusta sai kyyneleet nousemaan silmiini. Fabiana Picciolin harmaan ja ruskean sävyiset valot käärivät näyttämön sodan usviin ja varjoihin.

Osittaisesta epätasaisuudestaan huolimatta World Wide Dance on tervetullut lisä Kansallisbaletin syyskauden muuten laihaan ohjelmistoon. Vaikka mukana on solistisiakin osia, ilta on nimenomaan tanssiryhmän juhlaa. Tanssijat suoriutuivat eri tyylilajeista komeasti.

Heatscape, koreografia Justin Peck, musiikki Bohuslav Martinů, lavastus Shepard Fairey, puvut Reid Bartelme ja Harriet Jung; Earthborn, koreografia Fei Bo, musiikki Alan Qin ja Vildá, puvut Kun Li; Dust, koreografia Akram Khan, musiikki Jocelyn Pook, lavastus Sander Looner, puvut Kimie Nakano.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat