Riitta Havukaisen suoritus teatterista kertovassa näytelmässä on monumentaalinen

Leea Klemola ja Rosa-Maria Perä ovat siirtäneet englantilaisen menestysnäytelmän tapahtumat suomalaiseen työyhteisöön.

Riitta Havukainen (vas.) tekee suorastaan monumentaalisen roolityön. Merja Larivaara (oik.) esittää varautunutta teatterinjohtajaa.

29.9. 14:45

Vaarallisia suhteita. Helsingin kaupunginteatterin ensi-ilta Studio Pasilassa 28.9. Leea Klemolan ja Rosa-Maria Perän vapaa sovitus Christopher Hamptonin näytelmästä. Ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen. ★★

Näyttelijä-näytelmäkirjailija-ohjaaja Leea Klemolalla ja hänen nykyisellä kirjoittajakumppanillaan Rosa-Maria Perällä on niin omaperäinen tyyli rakentaa näytelmiä, että toiset ohjaajat eivät ole suuremmin osanneet tai arvanneet tarttua heidän teoksiinsa.

Nyt asialle on uskaltautunut ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen, joka Klemolan tavoin on tehnyt poikkeuksellisen laaja-alaista uraa teatterin parissa. Helsingin kaupunginteatterin entinen näyttelijä on toiminut viimeksi Tampereen Teatterin pääohjaajana, ja aloittaa näinä päivinä uudessa virassaan Hämeenlinnan Teatterin johtajana.

Klemolan ja Perän kirjoittama Vaarallisia suhteita on kiinnostava näytelmävalinta Lyytikäisen ohjattavaksi, sillä teos keskittyy kuvaamaan teatteria työyhteisönä. Päähenkilöinä ovat kolme teatteriohjaajaa, kaksi näyttelijää ja yksi teatterinjohtaja.

Vaarallisia suhteita on erittäin vapaa sovitus Sir Christopher Hamptonin näytelmästä Dangerous Liaisons (1985), joka aikanaan saavutti valtaisan kansainvälisen suosion ja herätti laajempaa kiinnostusta näytelmän pohjana olevaan ranskalaisen Pierre Choderlos de Laclosin kirjeromaaniin vuodelta 1782.

Erotiikkaa aseenaan käyttävän sekä omaan näppäryyteensä kompastuvan seurapiirin juonittelut ovat viime vuosikymmeninä innostaneet useampiakin ulkomaalaisia elokuvaohjaajia, romaanin viimeisin elokuvasovitus sai ensi-iltansa tänä kesänä.

Parissa uudemmassa elokuvassa on keskitytty kuvaamaan nuorison ihmissuhdekiemuroita, mutta Lappeenrannan kaupunginteatterissa kymmenen vuotta sitten kantaesitetyssä Klemolan ja Perän näytelmässä harpataan ikähaitarin toiseen ääripäähän.

Keskenään kilpailevat teatterilaiset ovat vahvasti keski-ikäisiä ihmisiä ja osalla on vaihtunut myös sukupuoli, mutta erotiikan merkitys ihmistä ohjaavana voimana on edelleen vahvasti mukana.

Alkuperäisen tarinan Markiisitar de Merteuil ja Varakreivi de Valmont ovat nyt teatterinjohtaja Mertanen ja ohjaaja Wahlman, kaksi juurevaa suomalaista naista, joiden pelinappuloiksi osuu kaksi miespuolista näyttelijää.

Näytelmän dialogi on kirjoitettu herkullisella tavalla murteelliseksi ja voimasanoissa on sananmukaisesti voimaa.

Saatanat ja jumalat sinkoilevat kielenkäytössä luontevasti, kun kirkko on ryhtynyt Mertasen teatterin pääsponsoriksi, eikä sukupuolisanaston vyörykään tunnu irralliselta tehokeinolta kaiken ähellyksen keskellä.

Kaupunginteatterin studio Pasilassa ei silti päästä teoksen ytimeen.

Esitys etenee hieman hengettömästi, ikään kuin näyttelijät olisivat esittämässä Klemolan ja Perän näytelmän esittämistä.

Jokainen näyttelijä tekee sen myös jokseenkin omalla tavallaan. Henkilöiden välille ei pääse muodostumaan todellista kitkaa ja tarinan juoni jää paikoin käsittämättömäksi.

Klemolan ja Perän tekstien esittämisessä on usein hedelmällistä, kun henkilöhahmon sisäiset ristiriidat heijastuvat myös näyttelijän ja roolihahmon väliseen suhteeseen.

Vaarallisia suhteita -näytelmän on lavastanut Katariina Kirjavainen. Valot ovat Teppo Saarisen.

Häikäilemättömän äkkipikaista Wahlmania esittävän Riitta Havukaisen kohdalla herää kysymys, onko hän liian hyvä näyttelijä saamaansa tehtävään.

Havukaisen suoritus on suorastaan monumentaalinen, mutta hänen tekninen taituruutensa johtaa kovin kauas roolin edellyttämästä rouheudesta.

Merja Larivaaran varautunut teatterinjohtaja, Antti Virmavirran herkkäsieluinen vanhempi näyttelijä ja Mikko Virtasen hyväksikäytetty aloittelija ovat vaikuttavia hahmoja, mutta harmillisen irrallisia synnyttääkseen todellista draamaa.

Esitys kestää kolme tuntia, joten tiivistämisen ja tarkentamisen varaa olisi huomattavasti etenkin päähenkilöiden kohdalla.

Pienempiä rooleja tekevät Eija Vilpas, Sari Haapamäki ja Pertti Koivula onnistuvat kuljettamaan roolejaan varsin tehokkaasti.

Lavastus Katariina Kirjavainen, puvut Elina Vättö, valot Teppo Saarinen, ääni Maura Korhonen. Rooleissa Riitta Havukainen, Merja Larivaara, Antti Virmavirta, Eija Vilpas, Mikko Virtanen, Sari Haapamäki, Pertti Koivula, Juha Jokela

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat