Romanttiseen komediaan sekoittuu mustaa huumoria, kun hääsuunnittelija ja hautausurakoitsija ryhtyvät romanssiin

Kari Ketosen ohjaaman Häät ennen hautajaisia -elokuvan ytimessä oleva rakkaustarina ei saa kriitikon sydäntä pamppailemaan.

Iina Kuustonen esittää hääsuunnittelijaa ja Antti Luusuaniemi hautausurakoitsijaa Kari Ketosen Häät ennen hautajaisia -elokuvassa.

22.9. 13:22

Komedia

Häät ennen hautajaisia. Suomi 2022. Ohjaus Kari Ketonen. Pääosissa Iina Kuustonen, Antti Luusuaniemi, Risto Tuorila, Kaija Pakarinen, Pihla Penttinen. 94 min. K12. ★★★

Romanttisissa komedioissa on tanssittu lukemattomia häitä, mutta mahtuu mukaan myös muutamat monttubileet. Ja toki on niitäkin elokuvia, joissa yhdistetään häiden ja hautajaisten, siis rakkauden ja kuoleman, vangitseva voima.

Kuten nimestä voi päätellä, kotimainen Häät ennen hautajaisia kuuluu jälkimmäiseen porukkaan. Kari Ketosen ohjaama elokuva sekoittaa romanttiseen komediaan mustaa huumoria.

Tällä kertaa häihin päästään jo heti alussa, tosin sivustakatsojien kautta. Hääsuunnittelija Joanna (Iina Kuustonen) tapaa järkkäämissään häissä morsiamen veljen, sosiaalisissa tilanteissa kömpelön Saken (Antti Luusuaniemi).

Kaksikon välille kehkeytyy epätodennäköinen romanssi. Epätodennäköinen siksi, että kummankin motiivit ovat niin sanotusti kyseenalaiset. Joanna päättää hankkia miesystävän piristääkseen vanhempiaan, ja eritoten masentunutta isäänsä. Pidättyväisyytensä kanssa painiva Sakke sukeltaa suin päin suhteeseen terapeuttinsa rohkaisemana. Kaiken lisäksi Sakke on hautausurakoitsija. Rakkaus ja kuolema kohtaavat jälleen.

Juuri kun parin suhde ottaa askeleita eteenpäin, tipahtaa yllätys: Joanna on vakavasti sairas, eikä elinaikaa ole paria vuotta pidempään. Sisuuntunut nainen on kuitenkin päättänyt mennä naimisiin, ja pimittää tiedon lähipiiriltään.

Ketosen ja Leo Viirretin käsikirjoittama tarina ei kurkottele romanttisten komedioiden hattaraiseen häähumuun, vaan raahustaa toinen siipi maassa. Joannan sairaus langettaa varjon tapahtumien ylle. Musta huumori kukkii varovasti siellä täällä, kuten papin (Joonas Nordman) puheilla.

Välillä komedia uhkaa silti jähmettyä Joannan sairaskertomukseksi. Onneksi hyvät näyttelijät saavat kohtauksiin eloa, koskettavuuttakin.

Iina Kuustosen esittämä Joanna on vakavasti sairas, eikä elinaikaa ole paria vuotta pidempään.

Pakko silti sanoa, että elokuvan ytimessä oleva rakkaustarina ei saa sydäntä pamppailemaan. Kyynikolle jää liikaa kysymysmerkkejä mietittäväksi. Saken motiiveja perustellaan toki terapialla, mutta esimerkiksi Joannan pyrkimykset jäävät epämääräisiksi.

Sama suurpiirteisyys seuraa sivuhahmoja, joiden tuominen osaksi tarinaa hiipuu puolitiehen. Risto Tuorila ja Kaija Pakarinen vetävät kyllä lämpöiset roolit Joannan vanhempina, ja heidän osuutensa on vielä jokseenkin perusteltua. Sen sijaan esimerkiksi Jukka Puotilan pikavisiitti Saken kylmäkiskoisena isänä jää ilmaan. Myös Joannan ystäväpariskunnan edesottamukset ovat vain pakkaa sekoittavaa fyllinkiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat