HS:n selvitys: Moni jättää lipun oston kulttuuri­tapahtumiin viime tinkaan, osa yleisöstä on ”konkreettisesti kuollut”

Moni kulttuuritoimija on ollut koronapandemian jälkeen huolissaan hitaasti täyttyvistä katsomoista. Näyttää siltä, että suomalaisesta kulttuuriyleisöstä on tullut spontaania: liput ostetaan viime hetkellä eikä puolta vuotta aikaisemmin.

Kansallisteatterin suuren näyttämön katsomoa hyvissä ajoin ennen Aleksis Kivi -näytelmän ensi-iltaesitystä Helsingissä 17. helmikuuta 2022.

28.9. 16:00 | Päivitetty 28.9. 18:47

Koronaviruspandemiasta johtuvat rajoitukset ovat poistuneet, mutta varovaisuus vaikuttaa yhä vaivaavan kulttuurialan yleisöjä.

Jo viime keväänä tapahtuma-alalla havaittiin, että yhä useammat lykkäsivät lippujen ostoa aivan viime hetkiin. Näin tapahtui esimerkiksi kesän festivaaleille, jotka nyt pystyttiin järjestämään normaalisti ensi kerran sitten vuoden 2019.

Dagens Nyheter kirjoitti kesäkuussa, että Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan vain noin 26 prosenttia ihmisistä kuluttaa kulttuuria ja käy teattereissa ja elokuvissa kuten ennen pandemiaa.

Toistaiseksi on hyvin vaikea arvioida millaiseksi tilanne todellisuudessa kehittyy, sanoo professori Toni-Matti Karjalainen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta taidejohtajuuden ja yrittäjyyden koulutusohjelmasta.

Toni-Matti Karjalainen

Karjalainen arvioi, että yleisön varovaisessa paluussa saattaa osaltaan olla kyse enemmänkin viitsimisestä kuin uskalluksesta. Yhtäältä hän uskoo, että kahden vuoden poikkeusaika on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen siten, että osa on yksinkertaisesti tottunut muuhun. Kulttuurielämykset ovat korvautuneet toisenlaisella tekemisellä.

Toisaalta kyse saattaa olla myös siitä, että kulttuuritarjontaa on yhtäkkiä varsin paljon. Ihmisten aika ja raha ovat rajallisia.

Alan toimijoiden ja opiskelijoiden parissa yleinen ilmapiiri on Karjalaisen mukaan silti varsin toiveikas.

HS kysyi yhteensä viideltätoista satunnaisesti valitulta kulttuurialan tapahtumajärjestäjältä, miten kulunut syksy on lähtenyt käyntiin.

Helsingin Aleksanterin teatterissa toimivan Opera Boxin oopperajohtaja, tenori Ville Salonen kertoo olleensa keväällä mukana kansainvälisen Opera Europa -organisaation konferenssissa, jossa puhuttiin juuri tästä aiheesta: miten oopperayleisö reagoi koronan jälkeiseen todellisuuteen.

Salosen mielestä tilanne on nyt samankaltainen Suomessa kuin mikä se on muuallakin.

”Tietty oopperayleisön ydinjoukko on kyllä jo liikkeellä, ja käy katsomassa käytännössä kaikki esitykset, avantgardesta lähtien. Mutta ainakin Suomessa puuttuu vielä se ’marttayleisö’, isot ryhmät.”

Konkreettinen syykin sille Salosen mukaan on.

”Meidän yleisörakenne on aika iäkästä, 65-vuotiasta ja vanhempaa. Osa tästä väestöstä on koronan aikana ihan konkreettisesti kuollut ja loput peloteltu olemaan kotona. Että mihin tahansa lähtee, ryhmiä ei saa millään kokoon. Sama ongelma on varmasti kaikissa länsimaissa.”

Ylipäätään Salonen puhuu ”winner takes it all” -tilanteesta. Eli yksi projekti saa kaiken yleisön, muihin ei riitä väkeä.

”Ja jos kaikki menevät samoihin juttuihin, sitäkään ei tiedä etukäteen, mikä se juttu on”, hän sanoo.

”Mitään kristallipalloa ei enää ole, yleisön käyttäytymistä ei voi enää ennustaa.”

Eikä koronaa edeltävään tilanteeseen enää palatakaan, Salonen uskoo. Hän näkee uudessa ajassa myös hyviä puolia.

”Esimerkiksi joustavuuden: että kokonaisia tuotantoja voidaan tarvittaessa peruuttaa ja siirtää, kaikki ei ole etukäteen kiveen hakattua ja pyhä asia. Isotkin talot ovat joutuneet oppimaan tällaiseen joustavuuteen, lähemmäs pientuotantoja.”

Yleisötilanne vaihtelee alueittain paljon. Salonen ottaa esimerkiksi Opera Boxin viime alkukesän Muumioopperan, jota esitettiin Aleksanterin teatterin lisäksi Porissa. Salosen mukaan esitys myytiin Helsingissä lähes loppuun, Porissa taas väkeä oli todella huonosti.

Lahden kaupunginteatterin johtaja Ilkka Laasonen huomauttaa, että varovaisuus vaikuttaa teattereiden kävijämääriin etenkin Helsingin ulkopuolella.

”Helsingissä yksittäiset ihmiset jo täyttävät katsomot ja nuorempaa väkeäkin käy teatterissa. Eihän meillä ole sellaista.”

Ennen pandemiaa esimerkiksi Jyväskylä Sinfonian konsertit myivät salit täyteen. Nyt täyttöaste on noin 85 prosenttia.

Orkesterin intendentin Emma Anttilan mukaan näkyvin koronan jälkeinen trendi on, että asiakkaat tekevät ostopäätöksen aikaisempaa lähempänä konserttia, toisinaan ihan viime hetkellä.

Espoon kaupungin orkesterin Tapiola Sinfoniettan markkinointisuunnittelija Helena Ruhkalan mukaan saleista puuttuu kaikista iäkkäin yleisöryhmä. Hän uskoo sen johtuvan koronaan liittyvästä varovaisuudesta ja ”luonnollisesta poistumasta”.

MYÖS Helsingin Juhlaviikot jäi tänä vuonna lipunmyynnin osalta tavoitteistaan hiukan jälkeen, mutta järjestäjät suhtautuvat kävijämäärään silti varsin positiivisesti, tapahtuman taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari sanoo.

Marko Ahtisaari

Juhlaviikot järjestettiin tänä vuonna aikaisempaa laajempana kokonaisuutena, eikä tämän vuoden tapahtuma sen vuoksi täysin vertaudu aikaisempiin.

Selkein muutos myös Helsingin Juhlaviikkojen osalta liittyi ennakkolippujen myyntiin.

”Merkittävin asia Huvila-teltan osalta oli se, että jopa 15 prosenttia myynnistä tapahtui viimeisen 24 tunnin aikana.”

Vaikka uusi tilanne aiheuttaa alalle jonkinlaista epävarmuutta, Ahtisaari näkee muutoksessa myös positiivista spontaaniutta.

Nyt kiinnostaa, onko muutos pysyvä.

Stiina Laakso

Ehkä eniten tilanteesta vaikuttavat kärsivän pienet tai yksityiset kulttuuritoimijat. Helsingin Vallilassa toimivan musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnanjohtaja Stiina Laakso sanoo, että lipunmyynnin osalta ollaan vielä kaukana koronaa edeltävistä ajoista.

”Loka-marras-joulukuu ovat yleensä meidän kaltaisilla toimijoilla kaikkein parhaita lipunmyyntiaikoja. Arvioin, että tänä syksynä jäädään noin 40 prosenttiin normaalin vuoden myynnistä. Esimerkiksi vuodesta 2019, joka oli meillä myynnillisesti huippuvuosi.”

Laakson mukaan joitakin ”takuuvarmoja” esityksiä on Kapsäkin syksystäkin myyty jo loppuun: esimerkiksi Neljä pientä annosta -musiikkikomediasta, joka on ollut teatterissa etenkin pikkujoulukauden suosikki vuosia.

”Nytkin ihmiset ostavat jo varhaisessa vaiheessa lippuja esityksiin, jotka jo tuntevat ja tietävät hyviksi. Mutta uusiin ensi-iltatuotantoihin ostetaan aika varovasti.”

Tilanne on hankala, sillä teatterien tulot ovat pohjanneet perinteisesti juuri lippujen ennakkomyyntiin.

Laakso huomauttaa, että kulttuuritapahtumista on juuri nyt myös todella paljon tarjontaa, ainakin Helsingissä.

”Valinnanvaraa on 2–3 kertaa enemmän kuin aiempina normaalisyksyinä. Ihmisten aika ja rahat eivät riitä kaikkeen.”

Laakso on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Siitä kertoo hänen mukaansa esimerkiksi se, että teattereille tärkeät ryhmäasiakkaat, kuten pikkujouluja suunnittelevat yritykset, ovat alkaneet pikkuhiljaa aktivoitua ennakko-ostoissa.

Erottajan Teatteri Avoimilta ovilta ja Lahden kaupunginteatterista kerrotaan Kapsäkin kaltaisia kokemuksia: syyskuun alussa lippujen myynti alkoi hiljaisesti, mutta nyt lokakuun lähestyessä näyttää jo paremmalta.

Bar Loose on oli tammikuussa 2022 suljettu toistaiseksi, koronaviruksen takia.

Bar Loosen ohjelmapäällikkö Arttu Patolahti vahvistaa, että myös keikkarintamalla selvin koronaviruspandemian jälkeinen muutos yleisökäyttäytymisessä näkyy ennakkolippujen vähäisessä menekissä.

Kävijämäärissä ei hänen mukaansa kuitenkaan ole näkynyt notkahdusta kesän tai alkaneen syksyn tapahtumien osalta.

”Uskaltaisin sanoa, että olemme suunnilleen samalla tasolla kuin ennen koronaa.”

Ääniwallin ja Kuudennen linjan yökerhoyrittäjä Tim Uskali sanoo samaa: kesän ja alkaneen syksyn aikana asiakkaita on ollut saman verran kuin ennen pandemiaa – mutta liput hankitaan lähempänä tapahtumaa.

Patolahden mukaan rajoitusten hellittyä bändit ovat ottaneet innokkaasti yhteyttä ja tarjoutuneet keikkailemaan.

”Monet bändit ovat olleet keikkailematta koronan aikana ja keskittyneet enemmän uuden musiikin tekemiseen, nyt bändien suhteen on tarjontaa.”

MYÖS Näyttelyissä kävijöitä vaikuttaa riittäneen. Ihmiset ovat löytäneet museoon ilahduttavan hyvin, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Saara Suojoki Espoon modernin taiteen museo Emmasta.

”Vielä vuosi sitten kesä oli hiljainen, mutta sen jälkeen väkimäärät ovat palanneet siihen missä oltiin ennen koronaa. Jopa ennätyksellisiä kuukausia on ollut.”

Suojoen mukaan viime kesänä Emman kävijämäärissä näkyi lisääntynyt kotimaan matkailu.

”Voi olla, että sekin vaikuttaa, että museoissa on tilaa liikkua”, hän pohtii.

Museot ovat tyypillisesti avaria tiloja ja turvavälien säilyttäminen on melko helppoa.

Maria Didrichsen

Didrichsenin taidemuseon museojohtaja Maria Didrichsenin sanoo, että asiakkaat ovat kiitelleet hyvistä järjestelyistä koronaturvallisuuteen liittyen, ja kävijöitä on riittänyt.

Vaikka huolia on riittänyt, kulttuurialan toimijat suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Moni uskoo, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ei ainakaan vähennä ihmisten halua kokea taide-elämyksiä livenä.

Vaikeina aikoina taiteen tärkeys ennemminkin korostuu.

”En usko, että ihmiset enää haluaisivat jäädä jotenkin jumiin koteihinsa. Ennemminkin päinvastoin”, Teatteri Avointen ovien johtaja, ohjaaja Hanna Kirjavainen sanoo.

Täsmennys 29.9. klo 12.52: Lisätty kuvatekstiin tieto, että kuva Kansallisteatterin katsomosta on otettu hyvissä ajoin ennen esityksen alkua. Paikalla oli tuolloin vasta kourallinen yleisöä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat