Ilmeikkäät muumit saavat Lilla Teaternin näyttämön svengaamaan kuin kellontarkka koneisto

Uusi muumiesitys pohjautuu Tove Janssonin aikuisille suunnattuihin sarjakuviin.

Alexander Wendelin (oik.) ja nukkehahmo Kris och katastrof i mumindalen -esityksessä.

2.10. 14:47

Kris och katastrof i mumindalen. kantaesitys Helsingin kaupunginteatterin Lilla Teaternissa 1.10. Tove Janssonin sarjakuvien pohjalta käsikirjoittanut Annina Enckell, ohjaus ja koreografia Jakob Höglund. ★★★★

Mikä näyttämöllisten kuvien maagisuus ja näyttelijäntyön rytmiikka!

Lilla Teaternin näyttämö svengaa kuin kellontarkka koneisto, jossa jokainen osatekijä nivoutuu kohdilleen osaksi soivaa kokonaisuutta.

Ympyrä sulkeutuu kauniisti, kun Tove Janssonin muumitarinat palaavat Lillanin näyttämölle 64 vuoden jälkeen.

Vuonna 1958 Vivica Bandler ohjasi teatteriin Troll i kulisserna -esityksen, joka pohjasi Tove Janssonin muumiromaaniin Vaarallinen juhannus.

Nyt Lillanin nykyinen johtaja Jakob Höglund on palannut muumilaaksoon esityksessä Kris och katastrof i mumindalen. Musiikkiteatteriesitys perustuu Tove Janssonin vuosina 1954–1959 ilmestyneisiin sarjakuviin, jotka oli suunnattu aikuisille. Niinpä poissa on tönkköjen muumipukujen luoma lapsenomaisuus. Muumifilosofia valtaa näyttämön ilmeikkäänä musiikillisena nukketeatterina.

Ohjaaja-koreografi Höglund on todella saanut ensemblensa soimaan.

Musikaaleja paljon ohjanneen Höglundin ohjauksille tunnusomainen näyttelijöiden itse livenä tuottama ääni rytmittää metronomintarkasti eteenpäin tikittävää esitystä.

Tyylikkäästi mustavalkoisissa väreissä kulkeva tarina tavoittaa sarjakuvan hengen, lavalla näyttelijöiden liike virtaa varmasti kuin viiva sarjakuvaruudusta toiseen. Kekseliäs koreografia maalaa näyttelijöiden kehoilla lavalle maaston, jossa Heini Maarasen runsaat sata nukkehahmoa seikkailevat.

Muumihahmojen persoonat tulevat esiin erilaisissa nukeissa, joilla on kullakin oma liikekielensä kolmimetrisestä järjestystä rakastavasta Vilijonkasta pieneen pelokkaaseen Miskaan. Mukana on myös kaksiulotteisia ja hauskasti päähineillä tyyliteltyjä hahmoja, kuten Nuuskamuikkunen tutussa vihreässä hatussaan. Näin ilmeikkäitä muumeja on harvoin teatterilavalla nähty.

Koko perheelle kymmenvuotiaasta ylöspäin sopiva Kris och katastrof i mumindalen käsittelee mutkattomalla ja satiirisella muumismilla olemisen kipupisteitä, turhamaisuutta, pelkoja ja komplekseja, ilmastonmuutosta, työnarkomaniaa ja onnen löytämistä.

Hykerryttäviä hetkiä tarjoilevat esimerkiksi Pia Runnakon pessimistinen ja pelokas Miska, Joachim Wigeliuksen jättimäiseksi lonkerokädeksi puettu ja psykoanalyysia muumeihin kokeileva tohtori Schr ünkel. Muumifilosofiaa kuvaa Niiskuneidein ja Muumipeikon tanssikohtaus teknon tahtiin, sillä ehtiihän vielä tanssia, maailmanloppu on tulossa vasta sunnuntaina.

Sarjakuvastrippien logiikalla etenevä tarina yhdistelee useita Janssonin kirjoistakin tuttuja tarinalinjoja.

Esityksen ensimmäinen ja valoisampi näytös kertoo muumien pyrkimyksestä löytää onnea työnteosta joutenoloon ja psykoterapiaan. Sen säestys tuotetaan pitkälti näyttelijöiden keholla ja esineillä luomalla rytmiikalla.

Toisen puoliskon tarina nojaa paljolti sarjakuvaan Muumipeikko ja maailmanloppu, jonka Jansson laati kirjan Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) pohjalta. Vallitseva maailmantilanne ei voi olla tuomatta toiseen näytökseen omia sävyjään.

Tummemmat teemat kuolemasta ja ilmastonmuutoksesta soivat kauniisti Robert Kockin säveltäminä melodisina lauluina.

Lavastus ja puvustus Sven Haraldsson, nuket Heini Maaranen, valosuunnittelu Ville Aaltonen, äänisuunnittelu Antero Mansikka, sävellykset Robert Kock, musiikinjohto Markus Fagerudd. Lavalla Lumi Aunio, Ulriikka Heikinheimo, Robert Kock, Reetta Moilanen, Eleena Rekola, Pia Runnakko, Ursula Salo, Riina Tikkanen, Alexander Wendelin, Joachim Wigelius.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat