Maailman pahuus hämmentää tutkija Tarmo Kunnasta: ”Monista trendeistä olen kauhuissani”

Professori Tarmo Kunnas on laaja-alainen kulttuuri-ihminen, joka harppasi varhain kansainväliseen tutkijayhteisöön.

Professori Tarmo Kunnas on tutkimusten ja muiden töiden vuoksi asunut liki kymmenessä eri kaupungissa lähinnä Euroopassa. Hänet kuvattiin kotonaan Helsingin Meilahdessa.

15.10. 2:00 | Päivitetty 17.10. 10:32

Professori Tarmo Kunnas on töissään aina tähynnyt avaran yllättäviin maisemiin – kirjallisuuden, filosofian ja aatehistorian kentillä. Hän on pöyhinyt muun muassa fasismia taustoineen, moraalin, pahuuden ja pyhyyden olemusta, paljon Friedrich Nietzschen (1844–1900) filosofiaa. Uusin teos, kokoavaksi laadittu Nietzsche ajattelijana, ilmestyi vastikään.

Mikä vetää tutkijanpöydän ääreen, Tarmo Kunnas?

”Siinä on mahdollisuus päästä dialogiin itseään älykkäämpien ihmisten kanssa ja uppoutua mitä omaleimaisimpiin ajattelutapoihin. Saattaapa kokea, oppia ja oivaltaa jotain uutta”, hän sanoo.

”Ylipäätään kannatan kommunikaatiota kaikenlaisten osapuolten välillä.”

Kunnas varttui sodanjälkeisellä Tampereella. Hänen isänsä omisti suurehkon lakkitehtaan ja perhe asui Tammerkosken partaalla Satakunnankadulla.

”Kotona oli tavattoman ankaraa, meillä vallitsi maallistunut kristillinen puritaanisuus. Ennakkoluulotonta oli tosin se, että isäni, joka itse puhui venäjääkin, suosi lastensa laajaa kielten opiskelua ja kielimatkoja”, hän kertoo.

”Oli ihmeellistä ja tärkeää, että pääsin neljätoistavuotiaana kuukauden ajaksi Bonniin Länsi-Saksaan.”

Teinipojan kesäretki antoi sikäli suuntaa, että yliopistolla Kunnas alkoi opiskella useampia kieliä ja kulttuurintutkijana tähtäsi hanakasti ulkomaille stipendiaatiksi. ”Mahdollisimman usein olen hakeutunut muualle, ja ennen kaikkea kontaktien, kielitaidon, tieto- ja sivistyspohjan lujittamiseksi.”

Kansainvälistä tiedeyhteisöä varten Kunnas teki myös väitöksensä fasismin vetovoimasta, ja sen vuoksi kirjoitti sen suoraan ranskaksi. Tutkimus saikin kiittävää huomiota. ”Jos suomalainen käy tutkimaan fasismia, hänellä pitää kilpailussa olla jokin uusi vinkkeli. Minulla se oli poikkitieteellinen ote: fasismin sijoittuminen filosofian, taiteen ja kirjallisuuden risteyksissä”, hän sanoo.

Kunnaksen mukaan eurooppalaisessa älymystössä versoi sata vuotta sitten yllättävän kritiikitöntä, jopa innostunutta suhtautumista nousevaan fasismiin.

”Kyse ei ollut vain muutamasta vaan monesta kymmenestä merkittävästä intellektuellista”,. hän sanoo.

”Italiassa käytettiin suosittuna argumenttina, että latinalaisen Euroopan ja Välimeren kulttuurin tulevaisuus ovat jotenkin vaarassa, koska materialismi ja sitä edustava kommunismi ovat tuhoamassa sitä. Mausteeksi heitettiin vielä italialaista nationalismia.”

Tarmo Kunnas on eritellyt tutkimuksissaan pahuuden ja moraalin kysymyksiä monelta kantilta.

Millainen on ero Italian nykypäivään? ”Saman sävyisiä puheita kuulee kyllä tänäänkin, tosin uusfasisteja on paljon vähemmän kuin oli autenttisia Mussolinin ajan fasisteja.”

Suosikkiälykköään Nietzscheä Kunnas ei luokittele esifasistiksi. ”Mutta Nietzschen tekstit ovat varmasti vaikuttaneet kaikkiin fasisteihin.”

Kunnas on eritellyt pahuuden ja moraalin kysymyksiä monelta kantilta. Voiko tutkija pitää esimerkiksi Vladimir Putinia yksiselitteisesti pahana ihmisenä? ”Pahuushan saattaa osin olla patologista juurta. Tuntematta järin tarkasti Putinin henkilöhistoriaa voisi olettaa, että tällaiset patologiset piirteet sitten heijastuvat ihmisen myöhempiin pyrkimyksiin ja toimiin.”

Maailmassa paha on ikään kuin irti. Sen edessä kulttuurimies Kunnas tunnustaa samaa neuvottomuutta kuin kuka tahansa ihminen.

”Onhan tämä nyt pirunmoista! Monista trendeistä olen kauhuissani – on planeetan globaaleja kohtalonkysymyksiä, on väestön kasvun ja terveyden ongelmia, rauhanasian tulevaisuus…”

Ei auta kuin yrittää pitää yllä sivistyksen liekkiä. Osaltaan Tarmo Kunnas toteuttaa sitä vetämällä paraikaa kolmenkymmenen ihmisen pitkää pyöräily- ja kulttuurimatkaa ympäri Ranskanmaata.

Oikaisu 17.10.2022: Tarmo Kunnas asuu Meilahdessa, ei Taka-Töölössä.

Kuka?

Tarmo Kunnas

  • Syntyi 1942 Tampereella.

  • Ylioppilas 1960, Tehtaanpuiston yhteiskoulu. Filosofian maisteri 1967 ja tohtori 1972, Helsingin yliopisto.

  • Kirjallisuuden apulaisprofessori 1971–1985 Helsingin yliopistossa. Kirjallisuuden professori 1985–2009 Jyväskylän yliopistossa.

  • 1960–1990-luvuilla tutkija Marburgissa, Münchenissä ja Freiburgissa Saksassa, Moskovassa, ja Yalessa USA:ssa. Vieraileva professori Göttingenissä, ja Pariisin Sorbonnessa kahdesti.

  • Suomen Ranskan Instituutin johtaja 1990–1995.

  • Jyväskylän Kesän hallituksen pj. 1988–1989. Retretin taiteellinen johtaja 1995–1997. Mukkulan kv. kirjailijakokouksen pj. 1998–1999.

  • Yli 20 teosta lähinnä kirjallisuudesta ja filosofiasta; mm. Nietzschestä viisi kirjaa, moraalista, pyhyydestä, pahuudesta, kaksi tutkimusta fasismista. Julkaisukielinä suomi, saksa ja ranska, käännöksiä viidelle kielelle.

  • Asuu Helsingissä, naimisissa, kaksi lasta, kaksi lastenlasta.

  • Täyttää sunnuntaina 16. lokakuuta 80 vuotta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat