Ruotsissa osa museoista on vaarassa sulkea sähkökriisin takia – Mikä on Suomen tilanne?

Ruotsissa osa museoista on jo vaarassa sulkea ovensa sähkökriisin vuoksi. Suomessa esimerkiksi Amos Rex suunnittelee aurinkopaneeleiden asentamista.

Amos Rex (vas.), Kansallismuseo ja Emma varautuvat sähkökriisiin.

6.10. 9:25

Sähkön säästäminen ei ole museoissa ihan yksinkertaista. Moneen muuhun rakennukseen verrattuna lämpötilan ja ilmankosteuden pitää pysyä tasaisena, jotta teokset eivät kärsi.

Samaan aikaan sähkö- ja talouskriisi koettelee koko Eurooppaa.

Svt uutisoi hiljattain Ruotsin museoiden tekemästä selvityksestä, johon vastasi 79 museonjohtajaa eri puolilta maata. Selvityksen mukaan heikentynyt taloustilanne voi vaikuttaa museoiden aukioloaikoihin ja osa museoista on vaarassa sulkea ovensa jopa kokonaan.

Tukholmassa sijaitsevan Nordiska Museetin työntekijöille on jo ostettu paksuja villapaitoja kylmyyttä karkottamaan.

Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio kertoo, että tulevia näyttelyitä suunnitellaan nyt myös sähkönhinnan nousu mielessä. Tarkoituksena on välttää sellaisia näyttelyitä, jotka kuluttaisivat paljon energiaa.

Tällä hetkellä museo yrittää lisäksi saada Lasipalatsin katolle aurinkopaneeleita.

”Se olisi kaikin tavoin hyvä asia. Olisimme edes jossain määrin omavaraisia. En voi millään nähdä sitä, että emme saisi siihen lupaa. Nehän näkyisivät vain, jos lentää helikopterilla.”

Jos lupa aurinkopaneeleiden asentamiseen saadaan, yritetään asiassa edetä ”niin nopeasti kuin on mahdollista”.

Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio.

Kartion mukaan energian säästäminen on ollut ajankohtainen kysymys jo aiemmin.

Kartio kertoo, että kansainvälisesti museoalalla ollaan tehty siirtymää laajempiin raja-arvoihin esimerkiksi vuodenajan mukaan. Taustalla on etenkin ilmastokriisi.

”On todella tärkeää, että lämpötila ja kosteus ei heittele museoissa. Mutta siinä vanhassa maailmassa, jossa energian kulutukseen suhtauduttiin huolettomasti, olivat normit ehkä vähän ylimitoitetut ja liian ankarat”, Kartio sanoo.

”Kansainvälinen konsensus on, että normeja on syytä laventaa.”

Olennaisinta on Kartion mukaan välttää äkkinäiset kosteuden ja lämpötilan vaihtelut. Etenkin kosteustasapainon kanssa pitää olla tarkkana, Kartio sanoo. Siksi lämmitystä enemmän energiaa vie ilmastointi.

Kartio vakuuttaa, että lippujen hintaan kulujen lisääntyminen ei vaikuta. Aukioloaikojen muutokset näyttävät myös vielä hyvin epätodennäköisiltä.

Kiasman johtaja Leevi Haapala.

Nykytaiteen museon Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala sanoo, että Kiasmassa seurataan kansainvälistä keskustelua siitä, miten museot voivat vähentää energiankulutustaan niin, etteivät taideteokset vahingoitu. Erityisesti tämä koskee konservointia.

Kiasman omistaa Suomen valtio ja rakennuksen ylläpidosta ja korjauksista vastaa valtiovarainministeriön alainen konserni Senaatti-kiinteistöt.

Senaatti-konserni tiedotti elokuun lopussa, että se aikoo järjestää laajan energiansäästöohjelman valtion kiinteistöissä.

Koska lämpötilan ja ilmankosteuden raja-arvot ovat Kiasmassa Haapalan mukaan tarkat, on helpompi vaikuttaa sähkönkulutuksessa esimerkiksi valaistukseen.

”Meillä on isot kiinteistöt. Voimme tehdä siinä säästötoimenpiteitä.”

Haapalan mukaan lippujen hinnan korotukset tai aukioloaikojen rajoittamiset eivät ole ainakaan vielä ajankohtaisia.

Senaatti-konserniin kuuluu myös Suomen kansallismuseo sekä muut sen alaiset museot ja linnat.

Suomen Kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo, että Senaatti-kiinteistöjen kanssa on tällä hetkellä käynnissä keskustelut siitä, millaiselta talven energiasäästötavoitteet näyttävät ja kuinka ne toteutetaan.

Tällä hetkellä ei kuitenkaan puhuta Ruotsin tavoin aukioloaikojen rajoittamisesta tai lippujen hintojen nostamisesta.

”Mutta jos tulee tiukka paikka, on meilläkin ihan samat keskustelut edessä.”

Espoon modernin taiteen museon Emman museonjohtaja Pilvi Kalhama muistuttaa, ettei vaikeuksia aiheuta pelkästään sähkökriisi, vaan kiihtynyt inflaatio ja yleisesti heikentynyt taloustilanne.

Syyskuussa kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi euroalueella 10 prosenttiin ja Suomessa 8 prosenttiin.

”Meillä on Suomen suurimmat näyttelypinta-alat ja siten myös suurimmat tuotannot.”

Kalhama kuvailee tilannetta huolestuttavaksi, koska kulut nousevat koko ajan. Myös Emmassa selvitetään, mitä ensi vuoden produktiot pitävät sisällään ja millä tavalla ne toteutetaan.

”Tämä tarkoittaa tiukempaa kulukuria. Pitää selvittää, mitä voimme skaalata tehtäväksi myöhemmin tai tehdä pienemmin”, Kalhama sanoo.

Sähkönkulutus koskee Emman toiminnassa lähinnä valaistusta ja digitaalisia välineitä, koska lämmitys ja ilmastointi kuuluu Espoon kaupungin kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen.

Kalhaman mukaan nyt on käsillä varautumisen ja sopeutumisen hetki. Emmassa kuitenkin pyritään muiden museoiden tavoin siihen, että toimet eivät kohdistuisi yleisöön esimerkiksi lippujen hintojen korottamisella tai aukioloaikojen rajoittamisella.

Emmassa korotettiin lisäksi lippujen hintoja vasta äskettäin syyskuussa.

”Mutta jos kulut jatkavat hallitsematonta nousua, on totta kai vaarana, että jossain kohtaa tämä alkaa näkyä asiakasrajapinnassa. En kuitenkaan näe, että tämä koskisi vielä ensi vuotta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat